Sukupuolistereotypiat ovat ennakko-oletuksia siitä, miten tiettyjen sukupuolten odotetaan toimivan tietyissä tilanteissa. Tällaisia ennakkokäsityksiä esiintyy myös koulumaailmassa. Musiikkikulttuurissa näkyy vahvoja sukupuolittuneita käytäntöjä ja myös Suomessa musiikkikulttuuri on hyvin sukupuolittunut. Esimerkiksi Teoston (2023) tekemän vuosikertomuksen mukaan musiikin tekijöistä vain 21 % on naisia. Usein myös festivaaliesiintyjät koostuvat suurimmaksi osaksi miehistä, ja jos naisia on mukana, he ovat laulajina. Erilaiset sukupuolittuneet käytännöt musiikissa heijastuvat myös musiikin opetukseen.
Tutkin pro gradu –tutkielmassani peruskoulun ja lukion opettajien käsityksiä siitä, miten eri sukupuolisten oppilaiden käyttäytyminen ja työskentelyvalinnat eroavat musiikin opetuksessa. Tutkimukseeni osallistui viisi opettajaa, joista kaksi työskenteli haastatteluhetkellä alakoulussa, yksi yläkoulussa ja kaksi lukiossa. Tutkimukseni oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, ja haastatteluissa tuli ilmi opettajien käsityksiä sukupuolten välisistä eroista ja opettajien eri tapoja huomioida eri sukupuolia musiikin opetuksessa.
Opettajien mukaan oppilaiden tekemissä instrumentin valinnoissa on vielä jonkin verran nähtävillä sukupuolittuneisuutta. Etenkin piano, huilu ja laulaminen nähdään enemmän tyttöjen juttuna ja bändisoittimet, kuten rummut ja kitara yhdistetään useammin poikiin. Laulaminen nähdään haastavana erityisesti pojille, ja yhtenä syynä sille nähtiin äänenmurros ja se, ettei äänenmurrosta käsitellä koulussa riittävästi. Myös erilaisten valinnaisaineiden, kuten kuoro- ja tanssikurssien sukupuolijakauma on vahvasti tyttöpainotteinen, kun taas bändikurssien sukupuolijakauma on tasaisempi. Tuntikäyttäytymisestä nousi esille se, että etenkin poikaryhmät saattavat lietsoa huonoa käytöstä keskenään. Tyttöjen kerrottiin oppivan uudet asiat nopeammin ja olevan rohkeampia musiikin tunneilla kuin pojat. Poikien oppimisessa korostettiin sisäisen motivaation tärkeyttä.
Opettajat pyrkivät edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa valitessaan erilaisia opetusmenetelmiä ja -materiaaleja. Erityisesti oppimateriaalien valinnassa pyrittiin siihen, että niissä olisi näkyvillä eri sukupuolia. Oppimateriaaleilla pyrittiin myös välillä
rikkomaan perinteisiä stereotypioita ja kääntämään niitä väärin päin. Roolimallien vaikutus ja merkitys nousi esille opettajien tekemissä valinnoissa sekä monissa tutkimuksissa, joissa pohdittiin naisten vähäistä määrää musiikkialoilla (ks. Tenhunen & Erola 2023; Almqvist 2019). Opettajat kiinnittävät laulujen valinnassa myös huomiota siihen, etteivät tulisi valinneeksi sellaisia lauluja, joissa esiintyy vahvoja sukupuolirooleja. Jos erilaisia sukupuolistereotypioita esiintyi lauluissa tai muussa oppimateriaaleissa, niistä pyrittiin keskustelemaan oppilaiden kanssa.
Sukupuoli ja erilaiset sukupuolittuneet käytännöt vaikuttavat siis edelleen selkeästi musiikin opetuksessa. Olisikin opettajana tärkeää kiinnittää huomiota siihen, ettei tulisi omilla teoillaan ja sanoillaan vahvistaneeksi sukupuolistereotypioita ja –rooleja. Erityisesti esikuvien tärkeys nähdään merkittävänä varsinkin naisille musiikkialalla sekä musiikin opetuksessa. Kunnarin (2020) mukaan feminiinisiä asioita ei nähdä niin tavoiteltavana asiana kuin maskuliinisia asioita, ja minun tutkimukseni perusteella tytöt rikkoivat perinteisiä sukupuolirooleja poikia useammin. Koska sukupuolittuneet käytännöt vaikuttavat jo koulussa, opettajien olisi tärkeää pyrkiä omalla toiminnallaan siihen, ettei antaisi sukupuoliodotusten vaikuttaa musiikin opetukseen ja näin ollen oppilaiden käsityksiin ja käytökseen. Opettajat voivat omalla toiminnallaan aktiivisesti murtaa vanhoja ja perinteisiä sukupuolistereotypioita.
Emilia Mäenranta
Kasvatustieteen tiedekunta, Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma
Blogikirjoitus perustuu pro gradu –tutkielmaani ”Toki siellä on sitten niitä taitavia poikiakin, mutta tytöt jotenkin rokkaa”: Fenomenografinen tutkimus peruskoulun ja lukion opettajien käsityksistä eri sukupuolten välisistä eroista ja niiden huomioimisesta musiikin opetuksessa.
Lähteet
Almqvist, C. F. 2019. Towards offering equal learning opportunities for female students in popular music ensemble education: Relate, Respond and Re-do. Music Education Research 21 (4), 371– 386.
Kunnari, A. 2020. Luokanopettajien käsityksiä sukupuolesta, sukupuolten tasa-arvosta ja sukupuolitietoisesta opetuksesta. Pro gradu –tutkielma, Kasvatustieteen laitos, Turun yliopisto.
Tenhunen, K. & Erola, P. 2023. Tasapuolisempi sukupuolijakauma musiikkialalle –selvitys. Tutkimustoimisto Vastakaiku Oy. Saatavilla www-muodossa: https://www.teosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/tasapuolisempi-sukupuolijakauma-musiikkialalle-suomessa_yhteenvetoraportti_2023.pdf
Teosto. 2023. Teoston vuosi 2023 lukuina. Saatavilla www-muodossa: https://www.teosto.fi/ajankohtaista/vuosikertomus/teoston-vuosi-2023-lukuina/
Kommentit
Lähetä kommentti