Lasten käsitykset heidän liikkumistaan edistävistä ja rajoittavista tekijöistä

Liikunta liittyy laajemmin yhteiskunnallisesti merkittäviin ilmiöihin, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Myös oppiminen, työ- ja toimintakyky sekä ilmastonmuutoksen hillintä ovat liikunnan ja aktiivisuuden välillisiä vaikutuksia. (Kokko & Martin 2023, 9.) Huoli lasten liikkumattomuudesta on kuitenkin jatkuvasti ajankohtainen, ja laajojen tutkimusten, kuten Valtion liikuntaneuvoston LIITU-tutkimuksen ja WHO:n kansainvälisten selvitysten, mukaan liikkumattomuus on maailmanlaajuinen haaste.

Lähdimme selvittämään, mikä lappilaisia lapsia motivoi liikkumaan. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää lasten liikuntakäyttäytymistä ja kehittää keinoja liikunnan lisäämiseksi. Pyrimme selvittämään, mikä motivoi lapsia liikkumaan ja onko heidän motivaationsa sisäistä vai ulkoista. Tulosten pohjalta loimme ehdotuksia, joiden avulla lasten kiinnostusta liikuntaan voitaisiin herättää ja ylläpitää.

Tutkimusaineisto kerättiin etänä kyselylomakkeen avulla, joka sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Suljettujen kysymysten vastaukset analysoitiin kuvailevalla tilastoanalyysillä, kun taas avointen kysymysten vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tämä lähestymistapa tekee tutkimuksesta kevyen monimenetelmätutkimuksen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat peruskoulun kuudennen luokan oppilaat Lapin alueella.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lasten liikuntamotivaatio on monimuotoinen ja alueellisesti vaihteleva. Yleisesti ottaen liikunnan ilo ja halu kehittyä koettiin tärkeimmiksi motivaatiotekijöiksi. Terveys- ja sosiaaliset hyödyt nousivat myös keskeisiksi motivaation lähteiksi. Vanhemmilla oli merkittävä rooli lasten harrastusten tukemisessa erityisesti kuljetusten ja taloudellisen tuen kautta. Valitettavasti vanhemmat eivät kuitenkaan tulosten perusteella osallistuneet kovinkaan aktiivisesti yhdessä harrastamiseen. Liikunnan mielekkyyttä edistä vastaajien mielestä muun muassa onnistumisen kokemukset ja kavereiden kanssa harrastaminen. Puolestaan liikkumista rajoitti osaamattomuuden tunne ja fyysiset elementit, kuten väsymys ja hiki. Tulokset korostavat rentoa ja kannustavaa ilmapiiriä sekä matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia lasten liikunnan mielekkyyden edistämisessä.

Liikunnan mielekkyyttä voidaan edistää huomioimalla lasten yksilölliset ja alueelliset tarpeet, jolloin liikunta voi integroitua lasten arkeen luontevasti ja pitkäkestoisesti. Lasten liikunnan lisäämiseksi vastuu tulisi jakaa perheiden, koulujen, järjestöjen ja kuntien kesken. Vanhempien osallistumista voisi tukea esimerkiksi järjestämällä liikunnallisia tapahtumia lapsiperheille. Lisäksi tunnekasvatusta voisi hyödyntää lasten sisäisen motivaation vahvistamiseksi. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen olisi tärkeää, ja harrastusten tulisi olla taloudellisesti saavutettavissa kaikille perheille.

Enni Ranta ja Marianne Somppi, Lapin yliopisto

Kasvatustieteiden tiedekunta, Luokanopettajakoulutus

Blogikirjoitus perustuu pro gradu –tutkielmaamme ”Lasten käsitykset heidän liikkumistaan edistävistä ja rajoittavista tekijöistä. Mikä lappilaisia lapsia motivoi liikkumaan.”

Lähteet:

Kokko, S., Martin, L. (toim.). 2023. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1. 
https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminen-Suomessa-2022-2.pdf