Työttömyys voi olla lyhyt elämänvaihe tai pitkittynyt elämäntilanne ja koskettaa ketä tahansa meistä. Työttömyys nähdään koettelemuksena monella tapaa ja länsimaissa jopa yhtenä suurimmista inhimillistä kärsimystä aiheuttavista tekijöistä (Hult, Saaranen & Pietilä 2016), sillä se heikentää muun muassa yksilön taloudellista tilannetta, minäkuvaa ja sosiaalisia suhteita (Näre & Näre 2022). Työttömyyden pitkittyminen voi myös johtaa huono-osaisuuden kierteeseen ja hyvinvoinnin heikkenemiseen, koska esimerkiksi heikko taloudellinen tilanne ja työttömyyden aiheuttamat henkiset haasteet voivat vaikeuttaa yksilön elämänhallintaa, aiheuttaa stressiä ja johtaa syrjäytymiseen (Silvennoinen 2016; Ohisalo, Laihiala & Saari 2015).
Sekä kunnat että muut toimijat järjestävät tukitoimia työttömiä auttaakseen. Marinin hallituksen päätökseen pohjautuen työllisyyspalvelut siirtyvät kautta maan TE-toimistoilta kunnille järjestettäväksi 1.1.2025 alkaen. Lapin liitto on teettänyt kyselyn Lapin seudulla saadakseen tietoa työnhakijoiden kokemuksista TE-palvelujen käytöstä ja tukeakseen työelämäpalveluiden uudelleen jalkauttamistyötä. Kyselyyn vastasi 165 TE-palveluiden listoilla olevaa työnhakijaa Lapin seudulta ja materiaali toimi aineistona tutkimuksessani. Pro gradu –tutkimukseni antaa työttömien kokemuksille äänen ja tarkastelee Lapin seudun työnhakijoiden kokemuksia työllisyyspalveluista sekä työnhakijoiden toimijuutta heidän reflektoidessaan kokemuksiaan. Tutkimukseni on merkityksellinen sekä yksilöllisellä että yhteiskunnallisella tasolla. Työttömyysluvut ovat olleet viimevuosina nousevia, ja toimivilla työllisyyspalveluilla on mahdollista tehdä suurta säästöä valtion kassaan. Työ- ja elinkeinoministeriön (2019) mukaan jokainen työttömän työllistäminen säästäisi 7 000 euroa vuosittain työttömyysetuusmaksuissa. Lukujen ja taloudellisten säästöjen lisäksi on tärkeää huomioida myös työttömyyden aikaansaamat negatiiviset vaikutukset yksilön elämänlaatuun.
Tutkimukseni aineiston analysoin laadullisen sisällönanalyysin mukaisesti. Keskeiset havainnot työnhakijoiden kokemuksien pohjalta liittyivät yksilölliseen kohtaamiseen työelämäpalveluissa, palveluiden aiheuttamiin tunteisiin, työttömyyteen liittyviin säädöksiin ja työttömien koulutustarpeisiin. Lisäksi työttömien toimijuuden tarkastelussa havaittiin kolme toimijatyyppiä, jotka nimesin toiveikkaiden, turhautuneiden ja ymmärrystä pyytelevien toimijoiden ryhmiksi. Työelämäpalveluissa yksilöllisen kohtaamisen lähtökohtana toimivat työnhakijan tarpeiden kartoitus ja yksilöllisen elämäntilanteen huomioiminen, jossa omaohjaaja on merkittävässä roolissa. Aineistosta kävi ilmi, että työelämäpalvelut herättivät tunteita, joista turhautuneisuus ja tyytyväisyys korostuivat. Säädöksiin liittyen työnhakijat toivoivat lievennyksiä pakkohaulle ja muulle työttömyyteen liittyvälle lainsäädännölle. Työnhakijat kaipasivat työllisyyspalveluilta myös koulutusmyönteisyyttä, sillä heitä turhauttaa, mikäli työttömyysaikaa ei voi käyttää itselleen sopiviin koulutuksiin tai mikäli he joutuvat jälkikäteen selittelemään työttömyysajalla käymiä koulutuksiaan. Lisäksi työnhakijat kaipasivat työllisyyspalveluilta oman osaamisen päivittämiseen ja työnhaun taitoihin liittyviä koulutuksia.
Työnhakijoiden auttamista voi pitää haastavana työtehtävänä, koska apua tarvitsevia on paljon ja resurssit ovat rajalliset. Turhautuneen toimijuuden omaava työnhakija on pessimistinen ja siirtää vastuuta ulkoisiin tekijöihin. Ymmärrystä kaipaava puolestaan kaipaa yksilöllistä huomioimista ja myötätuntoa omaa tilannettaan kohtaan. Toiveikas työnhakija taas on aktiivinen, itsenäinen ja uskoo omiin kykyihinsä. Näitä tutkimustuloksia voi hyödyntää työllisyyspalveluiden kehittämisessä.
Riina Koistinen,
Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta, aikuiskasvatus
Blogikirjoitus perustuu pro gradu –tutkielmaani “Työnhakijoiden toimijuuden ilmentyminen ja kokemukset työllisyyspalveluista Lapin seudulla.”
Lähteet:
Hult, M., Saaranen, T., & Pietilä, A. (2016). Työttömien kokemuksia terveydestä ja hyvinvoinnista: Haastattelututkimus. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 53(2), 3.
Näre, S., & Näre, L. (2022). Työttömyys sattuu: Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa. Gaudeamus.
Ohisalo, M., Laihiala, T., & Saari, J. (2015). Huono-osaisuuden ulottuvuudet ja kasautuminen leipäjonoissa. Yhteiskuntapolitiikka, 5, 435—446.
Silvennoinen, H. (2016). Uusi työ, uusi työttömyys. Aikuiskasvatus: aikuiskasvatustie teellinen aikakauslehti, 244—245.
Työ- ja elinkeinoministeriö (2019). Ministeri Lindström: Työttömyys maksaa liikaa yhteiskunnalle. https://tem.fi/-/ministeri-lindstrom-tyottomyys-maksaa-liikaa-yhteiskun nalle. (Luettu 24.7.2024).
Kommentit
Lähetä kommentti