Kasvatuksen tuulia

Puolustusvoimien suorituskyvyn takaa motivoitunut ja osaava henkilöstö (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2015). Alati muuttuva toimintaympäristö vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä (Ruohotie 2005), mihin Puolustusvoimat pyrkii vastaamaan panostamalla henkilöstön koulutukseen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2030+; Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2022). Aliupseerien täydennyskoulutus uudistui Puolustusvoimissa vuonna 2020 ja koostuu nykyisellään kolmesta kaikille yhteisestä opintokokonaisuudesta ja niiden välissä suoritettavista täydennyskoulutuksen opintojaksoista (Eironen 2020).  Selvitin pro gradu -tutkielmassani aliupseerien näkemyksiä jatkuvasta oppimisesta Ilmavoimissa. Jatkuvalla oppimisella viitataan yleisimmin työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ja tässä tutkimuksessa se on määritelty sellaiseksi koko elämän kestäväksi oman osaamisen kehittämiseksi ja uudistamiseksi, jonka tavoitteena on vastata muuttuvan työymp...

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...

Rekrytointiprosessit ovat keskeinen osa organisaatioiden toimintaa. Niiden avulla voidaan löytää uusia työntekijöitä, jotka voivat vaikuttaa yrityksen menestykseen ja työilmapiiriin. Rekrytointiprosesseista on tullut entistä vaativampia ja monimutkaisempia, kun organisaatiot pyrkivät löytämään työntekijöitä, jotka eivät ainoastaan täytä teknisiä vaatimuksia, vaan myös sopivat organisaation arvoihin ja kulttuuriin (Huilaja 2019).  Rekrytoinnin yhteydessä voi kuulla puhuttavan termistä ”hyvä tyyppi”. Hyvä tyyppi esiintyy usein ilmaisuna, kun rekrytoija kuvaa häntä miellyttävää hakijaa. Käsitteen voi nähdä vilisevän rekrytoinnin ammattilaisten kuin myös median keskuudessa. Käsitteelle ei kuitenkaan ole olemassa tarkkaa tieteellistä määritelmää vaan se on enemmänkin subjektiivinen ja kontekstisidonnainen. Tutkin pro gradu -tutkielmassani hyvän tyypin käsitteen vaikutusta rekrytointiprosessin lopputulemaan. Tutkielmani lähestymistapa on fenomenologinen, eli keskityn siihen, miten ihmise...

Tarkastelen blogikirjoituksessani koulunkäynninohjaajien käsityksiä inklusiivisesta kasvatuksesta ja opetuksesta sekä siitä, miten se heidän käsityksensä mukaan näyttäytyy peruskouluissa. Inklusiivinen kasvatus ja opetus on tutkielmani pääosassa, kun taas inkluusio on tutkielmana merkittävä tausta-ajatus. Inkluusio on käsitteenä laajempi kuin inklusiivinen kasvatus ja opetus, joka painottuu pedagogisten ja opetuksellisten elementtien tarkasteluun. Inkluusion periaatteet ovat kuitenkin sulautuneet osaksi nykypäivän koulutusta ja opetusta, jolloin erilaiset opetusmenetelmät ja pedagogiset keinot nousevat merkittävään asemaan. Myös koulussa toimivien ammattilaisten rooli on merkittävä, jolloin niin opettajien kuin koulunkäynninohjaajienkin toiminta ovat ratkaisevassa asemassa. Aiemmissa suomalaisissa inkluusiotutkimuksissa on opettajien asema ollut usein keskiössä, kun taas itse valitsin tutkielmani kohdehenkilöiksi koulunkäynninohjaajat. Inklusiivinen kasvatus ja opetus voidaan laajasti ...