Siirry pääsisältöön

Toiminnallisuus osana lukemisen haasteiden tunnistamista ja tukemista

Toteutimme pro gradu –tutkimuksemme haastatellen vastavalmistuneita luokanopettajia valmiuksistaan tunnistaa ja tukea alkuopetusikäisillä oppilailla ilmeneviä lukemiseen liittyviä haasteita. Koska lukutaidon perusteellinen hallitseminen on pohja elinikäiselle oppimiselle, on tärkeää, että luokanopettajat osaavat tunnistaa mahdolliset haasteet varhaisessa vaiheessa. Analysoimme laadullista tutkimustamme aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Yhdeksi tutkimuksemme päätulokseksi opettajien keskuudessa nousi toiminnallisten opetusmenetelmien hyödyntäminen osana opetusta.  Toiminnallisuuden käsitteeseen liitetään oleellisesti oppilaan oma aktiivinen toimijuus osana konkretiaa ja pedagogisia leikkejä. Toiminnallisuudella on vahva pedagoginen pohja, jota ohjaa asetetut tavoitteet. Aineistomme mukaan toiminnallisuus tarjoaa opetukseen mahdollisuuden hyödyntää sekä vuorovaikutuksellisuutta että lapsia motivoivia leikkejä. Nämä elementit yhdessä tukevat oppilaan oppimisprosessia ikäryhmälle ominaiseen tapaan.

Opettajien kokemuksen mukaan toiminnallisuus edesauttaa sekä haasteiden tunnistamista että tukemista opetustyössään. Opettajat nostivat esille käyttäminään toiminnallisina pedagogisina toimintatapoina muun muassa erilaiset alkuäänneleikit. Alkuäänneleikkien avulla opettajat voivat nopeasti huomata, jos oppilaan kirjain-äännevastaavuus ei ole lukutaidon edellyttämällä tasolla. Kirjain-äännevastaavuudella tarkoitetaan sitä, että lukutaitoa opetteleva oppilas pystyy yhdistämään kirjaimet niitä vastaaviin äänteisiin. Tällaisten leikkien avulla opettajan on mahdollista tunnistaa lukemiseen liittyvät haasteet formatiivisesti tekemisen ohessa ilman varsinaista koeasetelmaa. Pedagogisten, toiminnallisten harjoitteiden ja pelien hyödyntäminen säännöllisesti osana lukutaidon edistämisen prosessia mahdollistaa tavoitteiden mukaisen edistymisen seuraamisen.

Toiminnallisuuden hyödyt korostuvat oppilaita motivoidessa, sillä motivaatiolla on kiistaton merkitys osana lukemisen opettelua. Alkuopetusikäisten oppilaiden ikätasolle ominaiseen tapaan erilaiset pedagogiset pelit ja leikit auttavat oppilasta innostumaan lukutaidon opettelusta. Oppilaiden motivoiminen on helpompaa, kun tekeminen on mielekästä. Motivoivassa, toiminnallisessa opetuksessa eri aistien monipuolinen aktivoiminen on tärkeää, jotta opetus tavoittaa erilaiset oppijat. Esimerkiksi laululeikeissä oppilaat pääsevät käyttämään aistejaan monipuolisesti laulaessaan, liikkuessaan, kuullessaan ja muita havainnoidessaan. 

Toiminnalliset opetusmenetelmät tarjoavat mahdollisuuden korostaa oppilaiden omaa aktiivista roolia oppimisprosessissa. Toiminnalliset työskentelytavat mahdollistavat oppilaiden tuntitehtävien tekemisen tarpeen vaatiessa itsenäisesti, jolloin opettajalle jää oppitunnin aikana enemmän aikaa tukea niitä oppilaita, joilla on lukemiseen liittyviä haasteita. Tällöin opettaja pystyy huomioimaan tukea tarvitsevia oppilaita yksilöllisesti. Oppilaiden yksilöllinen huomioiminen nousi aineistosta esiin käytettynä tukemisen muotona, jota opettajat hyödyntävät opetuksessaan. Toiminnallisuus osaltaan mahdollistaa oppilaiden yksilöllisen kohtaamisen ja tukemisen oppitunnin aikana. Muiden oppilaiden toiminnallinen osallistaminen mahdollistaa yksittäisten oppilaiden tukemisen opettajan toimesta. 

Opetuksen eriyttäminen on tärkeä osa opettajan ammattitaitoa. Eriyttämisen avulla opettaja luo eritasoisille oppilaille heidän edellytystensä mukaiset mahdollisuudet oppia lukemaan. Valmiit toiminnalliset harjoitukset näyttäytyivät aineistossamme hyödyllisenä eriyttämisen keinona, mutta lisäksi opettajan tulee kyetä soveltamaan toiminnallisia toimintatapoja sopiviksi omalle oppilasryhmälleen. Erityisesti vastavalmistuneiden luokanopettajien täytyy omalla aktiivisuudellaan löytää ja kehittää sopivat opetusmenetelmät oppilailleen, sillä uran alussa opettajan materiaalipankki on vielä vähäinen. Vastavalmistuneet luokanopettajat hyödyntävät sosiaalista mediaa toiminnallisten työskentelytapojen etsimisessä. Kaiken kaikkiaan tutkimustuloksemme osoittivat, että toiminnallisuuden hyödyntäminen on yleistä ja toimivaksi todettua vastavalmistuneiden luokanopettajien keskuudessa. 


Rita Kinnunen ja Veera Salonen, Lapin yliopisto 

Kasvatustieteiden tiedekunta, luokanopettajakoulutus


Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkimukseemme “Sanotaanko, että Siperia on opettanut työelämässä” - Vastavalmistuneiden luokanopettajien valmiudet lukemaan oppimisen haasteiden tukemisessa alkuopetuksessa. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Psykologiset perustarpeet ja ammatillinen kasvu hoitotyön opiskelijoiden kokemana eri pedagogisissa menetelmissä

Hoitoalan vetovoimaisuus on muuttunut paljon vuosien varrella . Hoitajapula ilmenee Kevan (2023) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (2024) tilastoissa (Keva 2023; Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat 2024). Olisi tärkeää , että alalle hakeutuneet opiskelijat kokevat alan opinnot mielekkääksi opiskella ja että opintojen aikana tuetaan hyvinvointia ja kasvua tulevaksi hoitotyön ammattilaiseksi . Kokonaishyvinvointia voidaan edistää sillä , että psykologiset perustarpeet ( autonomia , kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus ), jotka pohjautuvat Decin ja Ryanin itsemääräämisteoriaan , tulevat täytetyiksi (Deci & Ryan 2008, 182-183). Kun opiskelija voi hyvin ja kasvaa opintojensa aikana , saadaan uusia työntekijöitä hoitoalalle , jolla voidaan puolestaan vaikuttaa hoitajapulaan . Pro gradu - tutkimuksessani tutkin , millaisia kokemuksia hoitotyön opiskelijoilla on psykologisten perustarpeiden ja ammatillisen kasvun toteutumisesta...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...