Siirry pääsisältöön

Toiminnallisuus osana lukemisen haasteiden tunnistamista ja tukemista

Toteutimme pro gradu –tutkimuksemme haastatellen vastavalmistuneita luokanopettajia valmiuksistaan tunnistaa ja tukea alkuopetusikäisillä oppilailla ilmeneviä lukemiseen liittyviä haasteita. Koska lukutaidon perusteellinen hallitseminen on pohja elinikäiselle oppimiselle, on tärkeää, että luokanopettajat osaavat tunnistaa mahdolliset haasteet varhaisessa vaiheessa. Analysoimme laadullista tutkimustamme aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Yhdeksi tutkimuksemme päätulokseksi opettajien keskuudessa nousi toiminnallisten opetusmenetelmien hyödyntäminen osana opetusta.  Toiminnallisuuden käsitteeseen liitetään oleellisesti oppilaan oma aktiivinen toimijuus osana konkretiaa ja pedagogisia leikkejä. Toiminnallisuudella on vahva pedagoginen pohja, jota ohjaa asetetut tavoitteet. Aineistomme mukaan toiminnallisuus tarjoaa opetukseen mahdollisuuden hyödyntää sekä vuorovaikutuksellisuutta että lapsia motivoivia leikkejä. Nämä elementit yhdessä tukevat oppilaan oppimisprosessia ikäryhmälle ominaiseen tapaan.

Opettajien kokemuksen mukaan toiminnallisuus edesauttaa sekä haasteiden tunnistamista että tukemista opetustyössään. Opettajat nostivat esille käyttäminään toiminnallisina pedagogisina toimintatapoina muun muassa erilaiset alkuäänneleikit. Alkuäänneleikkien avulla opettajat voivat nopeasti huomata, jos oppilaan kirjain-äännevastaavuus ei ole lukutaidon edellyttämällä tasolla. Kirjain-äännevastaavuudella tarkoitetaan sitä, että lukutaitoa opetteleva oppilas pystyy yhdistämään kirjaimet niitä vastaaviin äänteisiin. Tällaisten leikkien avulla opettajan on mahdollista tunnistaa lukemiseen liittyvät haasteet formatiivisesti tekemisen ohessa ilman varsinaista koeasetelmaa. Pedagogisten, toiminnallisten harjoitteiden ja pelien hyödyntäminen säännöllisesti osana lukutaidon edistämisen prosessia mahdollistaa tavoitteiden mukaisen edistymisen seuraamisen.

Toiminnallisuuden hyödyt korostuvat oppilaita motivoidessa, sillä motivaatiolla on kiistaton merkitys osana lukemisen opettelua. Alkuopetusikäisten oppilaiden ikätasolle ominaiseen tapaan erilaiset pedagogiset pelit ja leikit auttavat oppilasta innostumaan lukutaidon opettelusta. Oppilaiden motivoiminen on helpompaa, kun tekeminen on mielekästä. Motivoivassa, toiminnallisessa opetuksessa eri aistien monipuolinen aktivoiminen on tärkeää, jotta opetus tavoittaa erilaiset oppijat. Esimerkiksi laululeikeissä oppilaat pääsevät käyttämään aistejaan monipuolisesti laulaessaan, liikkuessaan, kuullessaan ja muita havainnoidessaan. 

Toiminnalliset opetusmenetelmät tarjoavat mahdollisuuden korostaa oppilaiden omaa aktiivista roolia oppimisprosessissa. Toiminnalliset työskentelytavat mahdollistavat oppilaiden tuntitehtävien tekemisen tarpeen vaatiessa itsenäisesti, jolloin opettajalle jää oppitunnin aikana enemmän aikaa tukea niitä oppilaita, joilla on lukemiseen liittyviä haasteita. Tällöin opettaja pystyy huomioimaan tukea tarvitsevia oppilaita yksilöllisesti. Oppilaiden yksilöllinen huomioiminen nousi aineistosta esiin käytettynä tukemisen muotona, jota opettajat hyödyntävät opetuksessaan. Toiminnallisuus osaltaan mahdollistaa oppilaiden yksilöllisen kohtaamisen ja tukemisen oppitunnin aikana. Muiden oppilaiden toiminnallinen osallistaminen mahdollistaa yksittäisten oppilaiden tukemisen opettajan toimesta. 

Opetuksen eriyttäminen on tärkeä osa opettajan ammattitaitoa. Eriyttämisen avulla opettaja luo eritasoisille oppilaille heidän edellytystensä mukaiset mahdollisuudet oppia lukemaan. Valmiit toiminnalliset harjoitukset näyttäytyivät aineistossamme hyödyllisenä eriyttämisen keinona, mutta lisäksi opettajan tulee kyetä soveltamaan toiminnallisia toimintatapoja sopiviksi omalle oppilasryhmälleen. Erityisesti vastavalmistuneiden luokanopettajien täytyy omalla aktiivisuudellaan löytää ja kehittää sopivat opetusmenetelmät oppilailleen, sillä uran alussa opettajan materiaalipankki on vielä vähäinen. Vastavalmistuneet luokanopettajat hyödyntävät sosiaalista mediaa toiminnallisten työskentelytapojen etsimisessä. Kaiken kaikkiaan tutkimustuloksemme osoittivat, että toiminnallisuuden hyödyntäminen on yleistä ja toimivaksi todettua vastavalmistuneiden luokanopettajien keskuudessa. 


Rita Kinnunen ja Veera Salonen, Lapin yliopisto 

Kasvatustieteiden tiedekunta, luokanopettajakoulutus


Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkimukseemme “Sanotaanko, että Siperia on opettanut työelämässä” - Vastavalmistuneiden luokanopettajien valmiudet lukemaan oppimisen haasteiden tukemisessa alkuopetuksessa. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...

Aliupseerien jatkuva oppiminen Ilmavoimissa

Puolustusvoimien suorituskyvyn takaa motivoitunut ja osaava henkilöstö (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2015). Alati muuttuva toimintaympäristö vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä (Ruohotie 2005), mihin Puolustusvoimat pyrkii vastaamaan panostamalla henkilöstön koulutukseen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2030+; Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2022). Aliupseerien täydennyskoulutus uudistui Puolustusvoimissa vuonna 2020 ja koostuu nykyisellään kolmesta kaikille yhteisestä opintokokonaisuudesta ja niiden välissä suoritettavista täydennyskoulutuksen opintojaksoista (Eironen 2020).  Selvitin pro gradu -tutkielmassani aliupseerien näkemyksiä jatkuvasta oppimisesta Ilmavoimissa. Jatkuvalla oppimisella viitataan yleisimmin työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ja tässä tutkimuksessa se on määritelty sellaiseksi koko elämän kestäväksi oman osaamisen kehittämiseksi ja uudistamiseksi, jonka tavoitteena on vastata muuttuvan työymp...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...