Siirry pääsisältöön

Toiminnallisuus osana lukemisen haasteiden tunnistamista ja tukemista

Toteutimme pro gradu –tutkimuksemme haastatellen vastavalmistuneita luokanopettajia valmiuksistaan tunnistaa ja tukea alkuopetusikäisillä oppilailla ilmeneviä lukemiseen liittyviä haasteita. Koska lukutaidon perusteellinen hallitseminen on pohja elinikäiselle oppimiselle, on tärkeää, että luokanopettajat osaavat tunnistaa mahdolliset haasteet varhaisessa vaiheessa. Analysoimme laadullista tutkimustamme aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Yhdeksi tutkimuksemme päätulokseksi opettajien keskuudessa nousi toiminnallisten opetusmenetelmien hyödyntäminen osana opetusta.  Toiminnallisuuden käsitteeseen liitetään oleellisesti oppilaan oma aktiivinen toimijuus osana konkretiaa ja pedagogisia leikkejä. Toiminnallisuudella on vahva pedagoginen pohja, jota ohjaa asetetut tavoitteet. Aineistomme mukaan toiminnallisuus tarjoaa opetukseen mahdollisuuden hyödyntää sekä vuorovaikutuksellisuutta että lapsia motivoivia leikkejä. Nämä elementit yhdessä tukevat oppilaan oppimisprosessia ikäryhmälle ominaiseen tapaan.

Opettajien kokemuksen mukaan toiminnallisuus edesauttaa sekä haasteiden tunnistamista että tukemista opetustyössään. Opettajat nostivat esille käyttäminään toiminnallisina pedagogisina toimintatapoina muun muassa erilaiset alkuäänneleikit. Alkuäänneleikkien avulla opettajat voivat nopeasti huomata, jos oppilaan kirjain-äännevastaavuus ei ole lukutaidon edellyttämällä tasolla. Kirjain-äännevastaavuudella tarkoitetaan sitä, että lukutaitoa opetteleva oppilas pystyy yhdistämään kirjaimet niitä vastaaviin äänteisiin. Tällaisten leikkien avulla opettajan on mahdollista tunnistaa lukemiseen liittyvät haasteet formatiivisesti tekemisen ohessa ilman varsinaista koeasetelmaa. Pedagogisten, toiminnallisten harjoitteiden ja pelien hyödyntäminen säännöllisesti osana lukutaidon edistämisen prosessia mahdollistaa tavoitteiden mukaisen edistymisen seuraamisen.

Toiminnallisuuden hyödyt korostuvat oppilaita motivoidessa, sillä motivaatiolla on kiistaton merkitys osana lukemisen opettelua. Alkuopetusikäisten oppilaiden ikätasolle ominaiseen tapaan erilaiset pedagogiset pelit ja leikit auttavat oppilasta innostumaan lukutaidon opettelusta. Oppilaiden motivoiminen on helpompaa, kun tekeminen on mielekästä. Motivoivassa, toiminnallisessa opetuksessa eri aistien monipuolinen aktivoiminen on tärkeää, jotta opetus tavoittaa erilaiset oppijat. Esimerkiksi laululeikeissä oppilaat pääsevät käyttämään aistejaan monipuolisesti laulaessaan, liikkuessaan, kuullessaan ja muita havainnoidessaan. 

Toiminnalliset opetusmenetelmät tarjoavat mahdollisuuden korostaa oppilaiden omaa aktiivista roolia oppimisprosessissa. Toiminnalliset työskentelytavat mahdollistavat oppilaiden tuntitehtävien tekemisen tarpeen vaatiessa itsenäisesti, jolloin opettajalle jää oppitunnin aikana enemmän aikaa tukea niitä oppilaita, joilla on lukemiseen liittyviä haasteita. Tällöin opettaja pystyy huomioimaan tukea tarvitsevia oppilaita yksilöllisesti. Oppilaiden yksilöllinen huomioiminen nousi aineistosta esiin käytettynä tukemisen muotona, jota opettajat hyödyntävät opetuksessaan. Toiminnallisuus osaltaan mahdollistaa oppilaiden yksilöllisen kohtaamisen ja tukemisen oppitunnin aikana. Muiden oppilaiden toiminnallinen osallistaminen mahdollistaa yksittäisten oppilaiden tukemisen opettajan toimesta. 

Opetuksen eriyttäminen on tärkeä osa opettajan ammattitaitoa. Eriyttämisen avulla opettaja luo eritasoisille oppilaille heidän edellytystensä mukaiset mahdollisuudet oppia lukemaan. Valmiit toiminnalliset harjoitukset näyttäytyivät aineistossamme hyödyllisenä eriyttämisen keinona, mutta lisäksi opettajan tulee kyetä soveltamaan toiminnallisia toimintatapoja sopiviksi omalle oppilasryhmälleen. Erityisesti vastavalmistuneiden luokanopettajien täytyy omalla aktiivisuudellaan löytää ja kehittää sopivat opetusmenetelmät oppilailleen, sillä uran alussa opettajan materiaalipankki on vielä vähäinen. Vastavalmistuneet luokanopettajat hyödyntävät sosiaalista mediaa toiminnallisten työskentelytapojen etsimisessä. Kaiken kaikkiaan tutkimustuloksemme osoittivat, että toiminnallisuuden hyödyntäminen on yleistä ja toimivaksi todettua vastavalmistuneiden luokanopettajien keskuudessa. 


Rita Kinnunen ja Veera Salonen, Lapin yliopisto 

Kasvatustieteiden tiedekunta, luokanopettajakoulutus


Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkimukseemme “Sanotaanko, että Siperia on opettanut työelämässä” - Vastavalmistuneiden luokanopettajien valmiudet lukemaan oppimisen haasteiden tukemisessa alkuopetuksessa. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla