Opettajan työ on muuttunut. Opetusjärjestelymuutokset ovat kasvattaneet oppilaiden tuen tarvetta. Haasteita opettajien työhön aiheuttavat monikulttuuriset opetusryhmät, kolmiportainen tuki, yksilöllinen opetus, uuden opetussuunnitelman toteuttaminen, määrärahojen vähentyminen sekä yleisesti oppilaiden lisääntyneet ongelmat. Myös yleisesti työelämässä tapahtuvat muutokset, kuten digitalisoituminen, työn byrokratian kasvu, säästöt ja kiihtynyt tahti työelämässä vaikuttavat opettajien työhön. (Yrttiaho & Posio 2019, 24)
Pro gradu -tutkielmassani tuon esiin esihenkilöiden kokemuksia työuupuneiden opettajien töihin palaamisen tukemisen haasteista, tukimuotojen positiivisista puolista ja kehitettävistä asioista. Tutkimuksen päätutkimuskysymys oli “Miten koulun johtaja voi tukea työuupumustilanteissa opettajaa?” Tutkimusaineisto kerättiin Webropol -sovelluksen kyselylomakkeen avulla, joka sisälsi avoimia ja suljettuja kysymyksiä. Kyselylomake lähetettiin Tampereen kaupungin ja lähikuntien koulun johtajille. Tutkimusaineisto analysoitiin fenomenografisen aineiston analyysin avulla. Fenomenografisen tutkimuksen lähestymistapa on aineistolähtöinen, jolloin tulkinta muodostuu vuorovaikutuksessa aineiston kanssa ja aineisto toimii kategorisoinnin pohjana (Huusko & Paloniemi 2006, 166). Kuvauskategoriat kuvaavat tapoja, joilla ilmiö voidaan ymmärtää ja myös näiden tapojen suhdetta toisiinsa (Marton & Booth 1997, 125, 136). Kuvauskategorioiksi muodostuivat tutkielmassani moniammatillinen tuki ja psykologisesti turvallinen ilmapiiri.
Kyselyyn vastanneet koulun johtajat painottivat vastauksissaan kokeneensa psykologisesti turvallisen työilmapiirin luomisen tärkeäksi työuupumuksen ehkäisyssä. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä työntekijät tuntevat olevansa haluttuja ja hyväksyttyjä työyhteisön jäseniä. Psykologisesti turvallinen ilmapiiri syntyy, kun työyhteisön jäsenet pystyvät kehittämään tunnetaitojaan, esittämään huolensa matalalla kynnyksellä sekä uskaltavat kysyä apua ja näkemyksiä muilta työyhteisön jäseniltä. Työyhteisön ilmapiiri, joka panostaa avoimeen keskusteluun ja oman roolin tarkkailuun edistää turvallisen ilmapiirin luomista. (Mäkikallio 2020)
Moniammatillinen tuki on yksi kyselyyn vastanneiden koulun johtajien mainitsema keino työuupumuksen ehkäisyyn. Moniammatillinen tuki on kokonaisvaltaista tukea. Lisäksi saatu valmennus työuupumuksen havainnointiin ja tunnistamiseen edistää koulun johtajien kykyä reagoida työyhteisössä ilmeneviin työuupumustilanteisiin eri vaiheissa. Työyhteisön tuki sekä keskustelu kollegojen ja esihenkilöiden kanssa ovat osa moniammatillista tukea. Tutkimuksen mukaan toimiva moniammatillinen tuki näyttäytyy positiivisina käytänteinä esihenkilölle, työyhteisölle ja työuupuneelle opettajalle.
Toimiva tiedonkulku ja vastuualueiden määrittäminen ovat moniammatillisen tuen haasteita. Tutkimuksen tuloksena moniammatillisen tuen haasteina ovat myös aikaresurssit sekä työn ulkopuoliset asiat ja ongelmat. Koulun johtaja on itse esihenkilö, mutta myös koulun johtajalla on oma esihenkilönsä. Tutkimuksen tuloksien mukaan koulun johtajan omalta esihenkilöltä saatu tuki ja organisaatiolta saatu koulutus vaikuttavat koulun johtajan mahdollisuuksiin kohdata opettajia työuupumustilanteissa.
Tutkimuksen tuloksista voidaan vetää johtopäätös, että koulun johtajat haluavat olla tukena ja läsnä arjessa opettajille, jotta voivat paremmin auttaa heitä. Psykologisen turvallisuuden lisääminen on keino lisätä työyhteisön hyvinvointia. Moniammatillisen tuen resursseja ollessa tarpeeksi voidaan tukea työuupunutta opettajaa monipuolisesti moneen eri alan ammattilaisten toimesta tutkimuksen tuloksien mukaan. Moniammatillinen tuki ei auta vain itse työuupunutta opettajaa vaan myös työyhteisöä ja koulun johtajaa.
Sanni Paukkunen, Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta, luokanopettajakoulutus
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani “Koulun johtajan rooli opettajien työuupumustilanteissa – Fenomenografinen tutkimus koulun johtajien käsityksistä työuupuneiden opettajien palaamisesta töihin”.
Lähteet:
Huusko, M. & Paloniemi. S. 2006. Fenomenografia laadullisena tutkimussuuntauksena kasvatustieteissä. Kasvatus 37(2), 162-173.
Marton, F. & Booth, S. 1997. Learning and awareness. New York: Routledge.
Mäkikallio, I. 4.5.2020. MySpeaker. Muuttuva maailma. Näin tuet psykologisesti turvallista ilmapiiriä töissä. https://www.myspeaker.fi/uutiset/muuttuva-maailma-nain-tuet-psykologisesti-turvallista-ilmapiiria-toissa-iida-makikallio/ (Luettu 03.05.2023.)
Yrttiaho, R. & Posio, S. 2021 Opettajan hyvinvointikirja: positiivisen psykologian työkaluja työhyvinvoinnin tueksi. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kommentit
Lähetä kommentti