Siirry pääsisältöön

Lapin yliopiston kasvatusalan maisteriopiskelijoiden käsityksiä opintojen tuottamasta työelämäorientaatiosta

Useiden tutkimusten (mm. Tynjälä, Slotte, Nieminen, Lonka & Olkinuora 2004; Koski 2014; Perä & Peteri 2018) mukaan erityisesti yliopistojen generalistialojen opintojen työelämäyhteydet nähdään heikoiksi, millä on puolestaan yhteys opiskelijoiden heikompaan työelämäorientaation kehittymiseen opintojen aikana. Generalistialoilla tarkoitetaan sellaista koulutusohjelmaa, josta ei valmistuta mihinkään tiettyyn ammattiin tai työtehtävään. Generalistialalta valmistuneet ovat suorittaneet yleistutkinnon tai toiselta nimeltään soveltuvan korkeakoulututkinnon. Kasvatusala on yksi näistä generalistialoista. (Rouhelo 2008.)

Työelämäorientaatiolla tarkoitetaan yksilöllistä suhdetta työelämään, joka rakentuu opiskelijalle opintojen aikana (Penttilä 2009). Työelämäorientaatio koostuu kolmesta osa-alueesta, joita ovat 1) työelämäsuhde, 2) työllistymisvalmiudet sekä 3) työelämään liittyvät tiedot ja taidot, jotka jakautuvat vielä tarkemmin yleisiin työelämätaitoihin sekä alakohtaiseen asiantuntijuuteen. Työelämäorientaation avulla voidaan havainnollistaa opiskelijalle työelämän moninaisuutta sekä helpottaa opiskelijan siirtymistä työelämään valmistumisen jälkeen. (Penttinen, Skaniakos, Lairio & Ukkonen 2011.)

Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli tuottaa tietoa kasvatusalalta valmistuvien opiskelijoiden käsityksistä opintojen tuottamasta työelämäorientaatiosta ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun yliopisto-opintojen laadukkuuteen liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli antaa Lapin yliopiston kasvatusalan maisteriopiskelijoille mahdollisuus kertoa omista ajatuksistaan opintoihin ja niiden tuottamaan työelämäorientaatioon liittyen. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat seuraavat tutkimuskysymykset: 1) Minkälaisia käsityksiä kasvatusalan maisteriopiskelijoilla on koulutusohjelmasta työelämäorientaation näkökulmasta? 2) Minkälaisia käsityksiä kasvatusalan maisteriopiskelijoilla on omasta työelämäorientaatiostaan? Tutkimukseni oli laadullinen fenomenografinen tutkimus. Tutkimuksen kohdejoukko koostui neljästä Lapin yliopiston kasvatusalaa opiskelevasta maisteriopiskelijasta. Keräsin aineiston puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla. Aineiston analyysimenetelmänä käytin fenomenografista analyysiä.

Tutkimustulosten mukaan kasvatusalan maisteriopiskelijat kokivat opinnot työelämäorientaation kannalta puutteellisiksi usealla tasolla. Sivuainemahdollisuudet koettiin liian suppeiksi ja opintojaksojen työelämäyhteydet vähäisiksi. Työelämään liittyviä opintojaksoja koettiin olevan määrällisesti liian vähän ja niiden laatu koettiin heikoksi. Harjoittelujaksoja toivottiin olevan useampia. Haastatteluissa ilmeni myös yliopiston tarjoaman ohjauksen puutteellisuus erityisesti opintojen suunnitteluun, uraohjaukseen sekä oman osaamisen reflektointiin ja sanoittamiseen liittyen. 

Tutkimustulosten mukaan Lapin yliopiston kasvatusalan maisteriopiskelijoiden koettu työelämäorientaatio jakautui epävarmaan sekä toiveikkaaseen työelämäsuhteeseen. Epävarmaan työelämäorientaatioon liittyivät kysymykset oman osaamisen riittävyydestä, epävarmasta asiantuntijaidentiteetistä sekä työllistymismahdollisuuksista. Toiveikkaaseen työelämäsuhteeseen liittyi käsitys oman osaamisen kehittymisestä opintojen aikana erityisesti alan substanssitietoon ja ajattelun kehitykseen liittyen. Lisäksi opiskelijat kertoivat oppineensa yleisiä työelämätaitoja, kuten ryhmätyötaidot, tiedonhaun taidot, tietotekninen osaaminen sekä itsetuntemus. Kasvatusalan geneerisyys aiheutti samanaikaisesti sekä epävarmuutta, mutta myös toiveikkuutta. 

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että myös generalistialalla opiskelevat toivovat opinnoiltaan konkretiaa, käytäntöä ja vahvempia työelämäyhteyksiä. Erityisesti ohjatulle mentoroinnille ja uraohjaukselle nähtiin olevan suuri tarve ja sen nähtiin olevan olennaisessa roolissa opiskelijan akateemisen asiantuntijuuden rakentumisessa. Toivon tutkimustulosten herättelevän Lapin yliopiston toimijoita kehittämään kasvatusalan koulutusohjelmaa työelämä- ja opiskelijalähtöisemmäksi. 


Emma Kinnunen 

Blogitekstin kirjoittaja opiskelee Lapin yliopistossa kasvatusalaa kasvatustieteiden tiedekunnassa. Blogiteksti on Pro gradu -tutkielman ”Lapin yliopiston kasvatusalan maisteriopiskelijoiden käsityksiä opintojen tuottamasta työelämäorientaatiosta” kypsyysnäyte.


Lähteet

Koski, A. (2014). Opintojen työelämäläheisyys vahvistaa opiskelijan asiantuntijaidentiteettiä. Teoksessa Kullaslahti, J. & Ylikauppila, A. Osaamisperustaisuudesta tekoihin. Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) – hankkeen loppujulkaisu. Turun yliopiston Braheakeskuksen julkaisuja 3. 132–136. https://ospe.utu.fi/materiaalit.php. Viitattu 13.12.2022.

Penttilä, J. (2009). Yliopisto-opiskelijoiden työelämään orientoituminen. Opintosisällöt, uraohjaus ja tulevaisuus. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 30/2009. https://www.slideshare.net/otusowl/2009-yliopisto-opiskelijoiden-tyelmn-orientoituminen. Viitattu 16.11.2022.

Penttinen, L., Skaniakos, T., Lairio, M. & Ukkonen, J. (2011). Korkeakouluopiskelun pedagoginen työelämähorisontti. Miten työelämäorientaatiota voidaan tukea koulutuksen aikana? Aikuiskasvatus. 31 (2), 99–108.

Perä, A. & Peteri, S. (2019). Viisi vuotta työmarkkinoilla – uraseuranta vuonna 2013 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista. Työelämä- ja rekrytointipalvelut. Lapin yliopisto. https://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=38b5801d-3c85- 45b7-8edb-0419360c5830. Viitattu 13.12.2022.

Rouhelo, A. (2008). Akateemiset urapolut: Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja kasvatustieteellisen alan generalistien urapolkujen alkuvaiheet 1980–1990-luvuilla. Turun yliopiston julkaisuja. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/43242/C277Rouhelo.pdf. Viitattu 27.12

Tynjälä, P., Slotte, V., Nieminen, J., Lonka, K. & Olkinuora, E. (2004). Yliopistosta valmistuneet työelämässä. Teoksessa Tynjälä, P., Välimaa, J. & Murtonen, M. (toim.) Korkeakoulutus, oppiminen ja työelämä. Pedagogisia ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia. Jyväskylä: PS-kustannus. 91–106.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla