Siirry pääsisältöön

Lapin yliopiston kasvatusalan maisteriopiskelijoiden käsityksiä opintojen tuottamasta työelämäorientaatiosta

Useiden tutkimusten (mm. Tynjälä, Slotte, Nieminen, Lonka & Olkinuora 2004; Koski 2014; Perä & Peteri 2018) mukaan erityisesti yliopistojen generalistialojen opintojen työelämäyhteydet nähdään heikoiksi, millä on puolestaan yhteys opiskelijoiden heikompaan työelämäorientaation kehittymiseen opintojen aikana. Generalistialoilla tarkoitetaan sellaista koulutusohjelmaa, josta ei valmistuta mihinkään tiettyyn ammattiin tai työtehtävään. Generalistialalta valmistuneet ovat suorittaneet yleistutkinnon tai toiselta nimeltään soveltuvan korkeakoulututkinnon. Kasvatusala on yksi näistä generalistialoista. (Rouhelo 2008.)

Työelämäorientaatiolla tarkoitetaan yksilöllistä suhdetta työelämään, joka rakentuu opiskelijalle opintojen aikana (Penttilä 2009). Työelämäorientaatio koostuu kolmesta osa-alueesta, joita ovat 1) työelämäsuhde, 2) työllistymisvalmiudet sekä 3) työelämään liittyvät tiedot ja taidot, jotka jakautuvat vielä tarkemmin yleisiin työelämätaitoihin sekä alakohtaiseen asiantuntijuuteen. Työelämäorientaation avulla voidaan havainnollistaa opiskelijalle työelämän moninaisuutta sekä helpottaa opiskelijan siirtymistä työelämään valmistumisen jälkeen. (Penttinen, Skaniakos, Lairio & Ukkonen 2011.)

Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli tuottaa tietoa kasvatusalalta valmistuvien opiskelijoiden käsityksistä opintojen tuottamasta työelämäorientaatiosta ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun yliopisto-opintojen laadukkuuteen liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli antaa Lapin yliopiston kasvatusalan maisteriopiskelijoille mahdollisuus kertoa omista ajatuksistaan opintoihin ja niiden tuottamaan työelämäorientaatioon liittyen. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat seuraavat tutkimuskysymykset: 1) Minkälaisia käsityksiä kasvatusalan maisteriopiskelijoilla on koulutusohjelmasta työelämäorientaation näkökulmasta? 2) Minkälaisia käsityksiä kasvatusalan maisteriopiskelijoilla on omasta työelämäorientaatiostaan? Tutkimukseni oli laadullinen fenomenografinen tutkimus. Tutkimuksen kohdejoukko koostui neljästä Lapin yliopiston kasvatusalaa opiskelevasta maisteriopiskelijasta. Keräsin aineiston puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla. Aineiston analyysimenetelmänä käytin fenomenografista analyysiä.

Tutkimustulosten mukaan kasvatusalan maisteriopiskelijat kokivat opinnot työelämäorientaation kannalta puutteellisiksi usealla tasolla. Sivuainemahdollisuudet koettiin liian suppeiksi ja opintojaksojen työelämäyhteydet vähäisiksi. Työelämään liittyviä opintojaksoja koettiin olevan määrällisesti liian vähän ja niiden laatu koettiin heikoksi. Harjoittelujaksoja toivottiin olevan useampia. Haastatteluissa ilmeni myös yliopiston tarjoaman ohjauksen puutteellisuus erityisesti opintojen suunnitteluun, uraohjaukseen sekä oman osaamisen reflektointiin ja sanoittamiseen liittyen. 

Tutkimustulosten mukaan Lapin yliopiston kasvatusalan maisteriopiskelijoiden koettu työelämäorientaatio jakautui epävarmaan sekä toiveikkaaseen työelämäsuhteeseen. Epävarmaan työelämäorientaatioon liittyivät kysymykset oman osaamisen riittävyydestä, epävarmasta asiantuntijaidentiteetistä sekä työllistymismahdollisuuksista. Toiveikkaaseen työelämäsuhteeseen liittyi käsitys oman osaamisen kehittymisestä opintojen aikana erityisesti alan substanssitietoon ja ajattelun kehitykseen liittyen. Lisäksi opiskelijat kertoivat oppineensa yleisiä työelämätaitoja, kuten ryhmätyötaidot, tiedonhaun taidot, tietotekninen osaaminen sekä itsetuntemus. Kasvatusalan geneerisyys aiheutti samanaikaisesti sekä epävarmuutta, mutta myös toiveikkuutta. 

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että myös generalistialalla opiskelevat toivovat opinnoiltaan konkretiaa, käytäntöä ja vahvempia työelämäyhteyksiä. Erityisesti ohjatulle mentoroinnille ja uraohjaukselle nähtiin olevan suuri tarve ja sen nähtiin olevan olennaisessa roolissa opiskelijan akateemisen asiantuntijuuden rakentumisessa. Toivon tutkimustulosten herättelevän Lapin yliopiston toimijoita kehittämään kasvatusalan koulutusohjelmaa työelämä- ja opiskelijalähtöisemmäksi. 


Emma Kinnunen 

Blogitekstin kirjoittaja opiskelee Lapin yliopistossa kasvatusalaa kasvatustieteiden tiedekunnassa. Blogiteksti on Pro gradu -tutkielman ”Lapin yliopiston kasvatusalan maisteriopiskelijoiden käsityksiä opintojen tuottamasta työelämäorientaatiosta” kypsyysnäyte.


Lähteet

Koski, A. (2014). Opintojen työelämäläheisyys vahvistaa opiskelijan asiantuntijaidentiteettiä. Teoksessa Kullaslahti, J. & Ylikauppila, A. Osaamisperustaisuudesta tekoihin. Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) – hankkeen loppujulkaisu. Turun yliopiston Braheakeskuksen julkaisuja 3. 132–136. https://ospe.utu.fi/materiaalit.php. Viitattu 13.12.2022.

Penttilä, J. (2009). Yliopisto-opiskelijoiden työelämään orientoituminen. Opintosisällöt, uraohjaus ja tulevaisuus. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 30/2009. https://www.slideshare.net/otusowl/2009-yliopisto-opiskelijoiden-tyelmn-orientoituminen. Viitattu 16.11.2022.

Penttinen, L., Skaniakos, T., Lairio, M. & Ukkonen, J. (2011). Korkeakouluopiskelun pedagoginen työelämähorisontti. Miten työelämäorientaatiota voidaan tukea koulutuksen aikana? Aikuiskasvatus. 31 (2), 99–108.

Perä, A. & Peteri, S. (2019). Viisi vuotta työmarkkinoilla – uraseuranta vuonna 2013 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista. Työelämä- ja rekrytointipalvelut. Lapin yliopisto. https://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=38b5801d-3c85- 45b7-8edb-0419360c5830. Viitattu 13.12.2022.

Rouhelo, A. (2008). Akateemiset urapolut: Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja kasvatustieteellisen alan generalistien urapolkujen alkuvaiheet 1980–1990-luvuilla. Turun yliopiston julkaisuja. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/43242/C277Rouhelo.pdf. Viitattu 27.12

Tynjälä, P., Slotte, V., Nieminen, J., Lonka, K. & Olkinuora, E. (2004). Yliopistosta valmistuneet työelämässä. Teoksessa Tynjälä, P., Välimaa, J. & Murtonen, M. (toim.) Korkeakoulutus, oppiminen ja työelämä. Pedagogisia ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia. Jyväskylä: PS-kustannus. 91–106.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Ammattikoulusta yliopistoon: poikkeuksellista, ahkeruutta vaativaa mutta mahdollista

  Ammattikoulusta yliopistoon hakeutuminen on ollut mahdollista Suomessa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat ovat siitä huolimatta edelleen marginaaliryhmä. Poliittisissa tavoitteissa painotetaan koulutustason nostamisen tärkeyttä ja suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa muodollisesti yliopistoon hakeutumisen ilman lukiokoulutusta, mutta käytännössä sisäänpääsy yliopistoon on ei-ylioppilaille hyvin vaikeaa ja he kohtaavat näkymättömiä esteitä. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavalla media puhuu ammattikoulusta yliopistoon hakeutumisesta. Tutkin diskurssianalyysin avulla kahdeksaa mediassa julkaistua henkilöhaastattelua, joissa ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat kertovat koulutuspoluistaan. Löysin kolme päädiskurssia, jotka korostuivat henkilöhaastatteluissa. Nimesin nämä kolme merkityksellistämisentapaa poikkeuksellisuusdiskurssiksi, ahkeruusdiskurssiksi ja rohkaisudiskurssiksi.   Jokai...

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...