Siirry pääsisältöön

Lapin alueen rehtorien kokemuksia työn haasteista ja niiden ratkaisuista

Viime aikoina on puhuttu paljon opettajien työuupumuksesta, mutta rehtoreiden uupumus ja työn kuormittuneisuus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Koulutuksen lisääntyneet tuloksellisuus- ja tehostamisvaatimukset ovat korostaneet johtamisen merkitystä koulutuspolitiikassa sekä kansallisella että ylikansallisella tasolla. (Rajakaltio 2012, 105). Koulutusjohtajien voimavarojen vähentyessä ja vaatimusten kasvaessa johtamiseen ja rehtoriuteen liittyvät kysymykset nousevat esiin ihan uudella tavalla. (Alava, Halttunen & Risku 2012, 5; Pont, Nusche & Moorman 2008, 3). 

Koulun johtajan työ on jatkuvassa muutoksessa, mikä lisää sen kuormittavuutta (Sahlberg 2007, 27; Barkman 2015, 14). Työn lisääntynyt kuormittavuus edellyttää suuriin kouluihin johtamisrakenteita, jotka mahdollistavat johtamisvastuun jakamisen. (Opetushallitus 2013, 8; Pont, Nusche & Moorman 2008, 3).  Tämä sen takia, että vuonna 2020 julkaistun rehtoribarometrin mukaan yhä useampi rehtori on uupunut. Barometrin mukaan rehtoreista 11,5 prosenttia on uupuneita ja jopa 33,4 prosenttia vaarassa uupua. (Terävä 2020.) Rehtorien uupumukseen tulee suhtautua vakavasti ja haasteita tulee pyrkiä ratkaisemaan, sillä rehtorin uupumus heijastuu muun muassa koko koulun ilmapiiriin, oppilaiden hyvinvointiin ja tuloksiin sekä koulun kehitysmahdollisuusksiin. (Salmela-Aro, Hietajärvi & Upadyaya 2020, 427, 441). 

Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on selvittää Lapin alueen perusopetuksen rehtorien kokemuksia oman työnsä haasteista rehtorin työn seitsemän osa-alueen näkökulmasta sekä selvittää keinoja, joiden avulla rehtorin työn haasteita voitaisiin keventää. Tutkimus pohjautuu vuosien 2018–2021 aikana toteutettuun Lapin yliopiston koordinoimaan ArkTORI -hankkeeseen, jonka tavoitteena oli tukea rehtoreiden ammatillista osaamista ja strategista osaamisen johtamista Lapissa. (Ahola ym. 2022, 2). Tällä tutkimuksella halutaankin selvittää millaiset asiat kuormittavat peruskoulujen rehtoreita ja millaisilla keinoilla kuormitusta voisi vähentää. 

Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto on kerätty puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä eli teemahaastattelulla. Aineisto on alun perin kerätty vuoden 2019 kevään aikana osana Lapin yliopiston ArkTORI -Arktinen kehittyvä rehtori -hanketta. Teemahaastattelussa pyritään huomioimaan ihmisten tulkinnat ja heidän antamat merkitykset asioille, mikä on myös tämän tutkimuksen tarkoituksena. (Hirsjärvi & Hurme 2011, 47–48).   Aineiston analyysimenetelmänä tutkimuksessa hyödynnetään sisällönanalyysiä, jota pidetään laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen perus analyysimenetelmänä.  (Tuomi & Sarajärvi 2012, 91). Sisällönanalyysin tarkoituksena on kuvata ilmiötä tiivistetysti ja yleisessä muodossa sekä luoda sanallinen ja selkeä kuvaus tutkittavasta ilmiöstä. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 103, 107).

Tutkimuksen tulosten mukaan Lapin alueen rehtorit kokivat haasteet rehtorin työssä konkretisoituvan pääosin sisäilmaongelmien aiheuttamiin haasteisiin, ikäjohtamiseen, taloudellisiin ja henkilöstöön liittyviin resursseihin, toimintakulttuuriin ja osaamisen kehittämiseen sekä oppilashuoltotyöhön liittyviin haasteisiin, joiden lisäksi talouden henkilöityminen rehtoriin sekä rehtorin vähäiset mahdollisuudet osallistua kunnan talouskeskusteluun nousivat esiin erilaisina kuormittavina tekijöinä rehtorin työn osa-alueissa. Sen sijaan tutkimuksessa rehtorit kokivat ratkaisukeinoiksi näihin haasteisiin erityisesti jaetun johtamisen, yhteistyön tekemisen, oman osaamisen kehittämisen sekä erilaiset resurssit sekä toimintakulttuurin muutokset.


Janita Semi

Blogitekstin kirjoittaja opiskelee kasvatusalan kandidaatti- ja maisteriohjelmaassa kasvatustieteiden tiedekunnassa Lapin Yliopistossa. Blogiteksti on ”Rehtorien kokemuksia työn haasteista ja niiden ratkaisuista” -nimiseen pro gradu -tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte.


LÄHTEET:

Ahola, S., Alapuranen, N., Korva, S., Lantela, L., Leinonen, J., Norvapalo, K., Nurmi, H., Pajula, M., Pallas, M., Piri,M., Posio, E., Reinikka, L., Suoheimo, M., Turunen, T., Valtanen, T., Ylitapio-Mäntylä,O., Yrjänheikki, T. & Örn, M. (20.5.2022.) Kehittyvä rehtori, kehittyvä yhteisö. ArkTORI – Arktinen kehittyvä rehtori -hankkeen tuloksia. https://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=d30d0adf-86dc-4948-9f8c-9d54fd7f2e0b      (Luettu 20.5.2023.)

Alava, J., Halttunen, L., & Risku, M. (2012). Muuttuva oppilaitosjohtaminen. Tilannekatsaus – toukokuu 2012. Opetushallituksen muistiot, 3. Helsinki: Opetushallitus Saatavilla www-muodossa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Muuttuva%20oppilaitosjohtaminen.PDF  (Luettu 20.2.2023.)

Barkman, C. (2015). The Characteristics of an Effective School Leader. BU Journal of Graduate Studies in Education, Volume 7, Issue 1. Saatavilla www-muodossa: https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1230685.pdf (Luettu 2.4.2023.)

Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2011). Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus. 

Opetushallitus. (2013). Rehtorien työnkuvan ja koulutuksen määrittämistä sekä kelpoisuusvaatimusten uudistamista valmistelevan työryhmän raportti. Raportit ja selvitykset 2013: 16. Saatavilla www-muodossa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/153672_rehtorien_tyonkuvan_ja_koulutuksen_maarittamista_seka_kelpoisuusvaatimuste_0.pdf (Luettu 1.2.2023.)

Pont, B., Nusche, D. & Moorman, H. (2008). Improving School Leadership. Volume 1: policy and practice, OECD. Saatavilla www-muodossa: https://www.oecd.org/education/school/Improving-school-leadership.pdf (Luettu 2.4.2023.)

Rajakaltio, H. (2012). Pedagoginen johtaminen managerialismin ristipaineissa. Teoksessa Mäki, K. &Palonen, T. (toim.) Johtamisen tilat ja paikat. 105–126.

Salmela-Aro Katariina, Upadyaya Katja. & Hietajärvi Lauri (2020). Suomalaisten rehtorien ja opettajien työhyvinvointiprofiilit koronakeväänä. Psykologia 55(6), 426–443, 493.

Sahlberg, P. (2007). Koulunjohtaja maailmanparantajana? Teoksessa Pennanen, A. (toim.) Koulun johtamisen avaimia. Jyväskylä. PS-kustannus. 25–46. 

Terävä, H. (2020). Iso osa rehtoreista on uupunut tai uupumisvaarassa, ja pahimmillaan se heijastuu myös oppilaisiin. Yle. Saatavilla www-muodossa: https://yle.fi/a/3-11150929 (Luettu 28.2.2023.)

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Vantaa: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2012). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Vantaa: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla