Siirry pääsisältöön

Lapin alueen rehtorien kokemuksia työn haasteista ja niiden ratkaisuista

Viime aikoina on puhuttu paljon opettajien työuupumuksesta, mutta rehtoreiden uupumus ja työn kuormittuneisuus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Koulutuksen lisääntyneet tuloksellisuus- ja tehostamisvaatimukset ovat korostaneet johtamisen merkitystä koulutuspolitiikassa sekä kansallisella että ylikansallisella tasolla. (Rajakaltio 2012, 105). Koulutusjohtajien voimavarojen vähentyessä ja vaatimusten kasvaessa johtamiseen ja rehtoriuteen liittyvät kysymykset nousevat esiin ihan uudella tavalla. (Alava, Halttunen & Risku 2012, 5; Pont, Nusche & Moorman 2008, 3). 

Koulun johtajan työ on jatkuvassa muutoksessa, mikä lisää sen kuormittavuutta (Sahlberg 2007, 27; Barkman 2015, 14). Työn lisääntynyt kuormittavuus edellyttää suuriin kouluihin johtamisrakenteita, jotka mahdollistavat johtamisvastuun jakamisen. (Opetushallitus 2013, 8; Pont, Nusche & Moorman 2008, 3).  Tämä sen takia, että vuonna 2020 julkaistun rehtoribarometrin mukaan yhä useampi rehtori on uupunut. Barometrin mukaan rehtoreista 11,5 prosenttia on uupuneita ja jopa 33,4 prosenttia vaarassa uupua. (Terävä 2020.) Rehtorien uupumukseen tulee suhtautua vakavasti ja haasteita tulee pyrkiä ratkaisemaan, sillä rehtorin uupumus heijastuu muun muassa koko koulun ilmapiiriin, oppilaiden hyvinvointiin ja tuloksiin sekä koulun kehitysmahdollisuusksiin. (Salmela-Aro, Hietajärvi & Upadyaya 2020, 427, 441). 

Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on selvittää Lapin alueen perusopetuksen rehtorien kokemuksia oman työnsä haasteista rehtorin työn seitsemän osa-alueen näkökulmasta sekä selvittää keinoja, joiden avulla rehtorin työn haasteita voitaisiin keventää. Tutkimus pohjautuu vuosien 2018–2021 aikana toteutettuun Lapin yliopiston koordinoimaan ArkTORI -hankkeeseen, jonka tavoitteena oli tukea rehtoreiden ammatillista osaamista ja strategista osaamisen johtamista Lapissa. (Ahola ym. 2022, 2). Tällä tutkimuksella halutaankin selvittää millaiset asiat kuormittavat peruskoulujen rehtoreita ja millaisilla keinoilla kuormitusta voisi vähentää. 

Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto on kerätty puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä eli teemahaastattelulla. Aineisto on alun perin kerätty vuoden 2019 kevään aikana osana Lapin yliopiston ArkTORI -Arktinen kehittyvä rehtori -hanketta. Teemahaastattelussa pyritään huomioimaan ihmisten tulkinnat ja heidän antamat merkitykset asioille, mikä on myös tämän tutkimuksen tarkoituksena. (Hirsjärvi & Hurme 2011, 47–48).   Aineiston analyysimenetelmänä tutkimuksessa hyödynnetään sisällönanalyysiä, jota pidetään laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen perus analyysimenetelmänä.  (Tuomi & Sarajärvi 2012, 91). Sisällönanalyysin tarkoituksena on kuvata ilmiötä tiivistetysti ja yleisessä muodossa sekä luoda sanallinen ja selkeä kuvaus tutkittavasta ilmiöstä. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 103, 107).

Tutkimuksen tulosten mukaan Lapin alueen rehtorit kokivat haasteet rehtorin työssä konkretisoituvan pääosin sisäilmaongelmien aiheuttamiin haasteisiin, ikäjohtamiseen, taloudellisiin ja henkilöstöön liittyviin resursseihin, toimintakulttuuriin ja osaamisen kehittämiseen sekä oppilashuoltotyöhön liittyviin haasteisiin, joiden lisäksi talouden henkilöityminen rehtoriin sekä rehtorin vähäiset mahdollisuudet osallistua kunnan talouskeskusteluun nousivat esiin erilaisina kuormittavina tekijöinä rehtorin työn osa-alueissa. Sen sijaan tutkimuksessa rehtorit kokivat ratkaisukeinoiksi näihin haasteisiin erityisesti jaetun johtamisen, yhteistyön tekemisen, oman osaamisen kehittämisen sekä erilaiset resurssit sekä toimintakulttuurin muutokset.


Janita Semi

Blogitekstin kirjoittaja opiskelee kasvatusalan kandidaatti- ja maisteriohjelmaassa kasvatustieteiden tiedekunnassa Lapin Yliopistossa. Blogiteksti on ”Rehtorien kokemuksia työn haasteista ja niiden ratkaisuista” -nimiseen pro gradu -tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte.


LÄHTEET:

Ahola, S., Alapuranen, N., Korva, S., Lantela, L., Leinonen, J., Norvapalo, K., Nurmi, H., Pajula, M., Pallas, M., Piri,M., Posio, E., Reinikka, L., Suoheimo, M., Turunen, T., Valtanen, T., Ylitapio-Mäntylä,O., Yrjänheikki, T. & Örn, M. (20.5.2022.) Kehittyvä rehtori, kehittyvä yhteisö. ArkTORI – Arktinen kehittyvä rehtori -hankkeen tuloksia. https://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=d30d0adf-86dc-4948-9f8c-9d54fd7f2e0b      (Luettu 20.5.2023.)

Alava, J., Halttunen, L., & Risku, M. (2012). Muuttuva oppilaitosjohtaminen. Tilannekatsaus – toukokuu 2012. Opetushallituksen muistiot, 3. Helsinki: Opetushallitus Saatavilla www-muodossa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Muuttuva%20oppilaitosjohtaminen.PDF  (Luettu 20.2.2023.)

Barkman, C. (2015). The Characteristics of an Effective School Leader. BU Journal of Graduate Studies in Education, Volume 7, Issue 1. Saatavilla www-muodossa: https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1230685.pdf (Luettu 2.4.2023.)

Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2011). Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus. 

Opetushallitus. (2013). Rehtorien työnkuvan ja koulutuksen määrittämistä sekä kelpoisuusvaatimusten uudistamista valmistelevan työryhmän raportti. Raportit ja selvitykset 2013: 16. Saatavilla www-muodossa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/153672_rehtorien_tyonkuvan_ja_koulutuksen_maarittamista_seka_kelpoisuusvaatimuste_0.pdf (Luettu 1.2.2023.)

Pont, B., Nusche, D. & Moorman, H. (2008). Improving School Leadership. Volume 1: policy and practice, OECD. Saatavilla www-muodossa: https://www.oecd.org/education/school/Improving-school-leadership.pdf (Luettu 2.4.2023.)

Rajakaltio, H. (2012). Pedagoginen johtaminen managerialismin ristipaineissa. Teoksessa Mäki, K. &Palonen, T. (toim.) Johtamisen tilat ja paikat. 105–126.

Salmela-Aro Katariina, Upadyaya Katja. & Hietajärvi Lauri (2020). Suomalaisten rehtorien ja opettajien työhyvinvointiprofiilit koronakeväänä. Psykologia 55(6), 426–443, 493.

Sahlberg, P. (2007). Koulunjohtaja maailmanparantajana? Teoksessa Pennanen, A. (toim.) Koulun johtamisen avaimia. Jyväskylä. PS-kustannus. 25–46. 

Terävä, H. (2020). Iso osa rehtoreista on uupunut tai uupumisvaarassa, ja pahimmillaan se heijastuu myös oppilaisiin. Yle. Saatavilla www-muodossa: https://yle.fi/a/3-11150929 (Luettu 28.2.2023.)

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Vantaa: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2012). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Vantaa: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Ammattikoulusta yliopistoon: poikkeuksellista, ahkeruutta vaativaa mutta mahdollista

  Ammattikoulusta yliopistoon hakeutuminen on ollut mahdollista Suomessa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat ovat siitä huolimatta edelleen marginaaliryhmä. Poliittisissa tavoitteissa painotetaan koulutustason nostamisen tärkeyttä ja suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa muodollisesti yliopistoon hakeutumisen ilman lukiokoulutusta, mutta käytännössä sisäänpääsy yliopistoon on ei-ylioppilaille hyvin vaikeaa ja he kohtaavat näkymättömiä esteitä. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavalla media puhuu ammattikoulusta yliopistoon hakeutumisesta. Tutkin diskurssianalyysin avulla kahdeksaa mediassa julkaistua henkilöhaastattelua, joissa ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat kertovat koulutuspoluistaan. Löysin kolme päädiskurssia, jotka korostuivat henkilöhaastatteluissa. Nimesin nämä kolme merkityksellistämisentapaa poikkeuksellisuusdiskurssiksi, ahkeruusdiskurssiksi ja rohkaisudiskurssiksi.   Jokai...

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...