Lasten liikuntaharrastuksissa integraatio tarkoittaa kaikille avointa liikuntaa. Jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus osallistua ja olla osa ryhmää. Erityistä tukea tarvitsevien lasten mahdollisuus osallistua valitsemaansa liikuntaharrastukseen on usein haasteellista, vaikka tasa-arvoperiaate sitä edellyttääkin. (Rintala, Huovinen & Niemelä 2012, 225.) Myös liikuntalaki tukee tätä, sillä sen tavoitteena on edistää kaikkien väestöryhmien mahdollisuutta liikkua sekä osallistua liikuntaharrastuksiin (Liikuntalaki 390/2015, 2§).
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin Downin oireyhtymän omaavien lasten integroitumista liikuntaharrastuksiin. Sen tarkoituksena oli saada selville, millaisia keinoja Down-lasten integroitumiseen käytetään ja millaiset tekijät integroitumiseen vaikuttavat. Kehitysvammaisten, erityisesti Down-lasten liikkumisesta ei löydy paljon systemaattista tai vertailukelpoista tutkimusta. Tämä tutkielmani olikin jatkoa kandidaatintutkimukselleni, jossa tutkin Downin oireyhtymän omaavien lasten liikkumista heidän vanhempiensa kokemusten kautta. Sen tulosten mukaan Down-lapset ovat motivoituneita liikkujia, jotka tarvitsevat kuitenkin aikuisen tukea. Lisäksi vanhemmat toivoivat lapsilleen enemmän mahdollisuuksia osallistua liikuntaharrastuksiin. Erityisryhmiä ei välttämättä ollut saatavilla. Päätin siis tutkia Down-lasten integroitumista liikuntaharrastuksiin.
Tutkimukseni oli kvalitatiivinen tutkimus, jossa käytin sekä etnografista että autoetnografista tutkimusmenetelmää. Etnografisen aineiston keräsin havainnoimalla liikuntaharrastusta, johon osallistui Downin oireyhtymän omaava lapsi. Lisäksi haastattelin liikuntaharrastuksen ohjaajaa. Etnografian avulla voidaan käsitteellistää ja teoretisoida tutkittavaa ilmiötä. Sen tavoite on analysoida monipuolisesti kulttuurisia prosesseja ja toimijoiden antamia merkityksiä niille. Käytin autoetnografisena-aineistona omia kokemuksiani liikuntaharrastuksen ohjaajana, jossa oli mukana Down-lapsi. Autoetnografiassa tutkijan omat kokemukset ovat tutkimuksen lähtökohta ja aineisto, jotka sijoitetaan sosiaaliseen ja kulttuuriseen kontekstiinsa.
Aineiston analysoin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Siinä päättelyä ohjailee haastatteluista, havainnoista ja kokemuksista kerätty aineisto sekä teoria. Muodostin analyysissä kolme luokkaa, jotka kuvasivat Down-lasten integroitumista liikuntaharrastuksiin. Käsittelin tulokset näiden luokkien mukaan, joita olivat siis integroinnin keinot, asenteet sekä resurssit.
Tutkimuksen tulosten perusteella Down-lapsen integroituminen liikuntaharrastukseen voi onnistua hyvin. Integroinnin keinoja on paljon. Tärkeää on, että liikuntaharrastuksen järjestäjillä ja ohjaajilla olisi tietoa erityistä tukea vaativista lapsista. Downin oireyhtymään liittyy erilaisia fyysisiä, psyykkisiä ja kognitiivisia piirteitä, jotka pitää osata huomioida. Tätä varten koulutuksiin sekä resursseihin kannattaisi panostaa. Havaintoni ja kokemusteni mukaan ennakkotiedot, kokemus ja henkilökohtainen avustaja olivat tärkeässä asemassa. Lisäksi resursseilla oli suuri vaikutus integroinnin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi monipuoliset liikuntavälineet, esteettömät tilat ja ohjaajien määrä vaikuttavat integroitumiseen positiivisesti. Tulosten mukaan Down-lapsiin kohdistui lähinnä positiivisia asenteita. Tämä olikin tärkeää, jotta lapsi sai kokea liikunnan tuoman ilon ja merkityksellisyyden elämään (Hakanen ym. 2019, 30.) Liikuntaharrastusten etsiminen jäi sen sijaan Down-lapsen vanhemmille, sillä harrastustoimintaa ei mainosteta erityislapsille sopivana. Asenteet näkyvät siis saatavuuden kautta. Liikuntaharrastusten järjestäjillä olisi tässä hyvä paikka helpottaa integroitumista.
Emilia Hyvärinen
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani ”Down-lapsen integroituminen liikuntaharrastukseen”.
Lähteet:
Rintala, P. 2012. Soveltava liikunta. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura.
Hakanen, T., Myllyniemi, S., Salasuo, M. 2019. Takuulla liikuntaa: Kyselytutkimus toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamisesta ja vapaa-ajasta. (viitattu 13.2.2023) luettavissa: https://www.kehitysvammaliitto.fi/liitto/tutkimusjulkaisut/
Kommentit
Lähetä kommentti