Siirry pääsisältöön

Sukupuolisensitiivisyys sukupuoliroolien purkajana

Koulu välittää oppilaille paljon erilaisia käsityksiä ja asenteita sukupuolista ja niihin liittyvistä rooleista. Nämä roolit ovat hyvin perinteisiä sekä usein identiteettiä rajoittavia. Sukupuolisensitiivinen kasvatus on avain näiden roolien purkamiseen.
Suomen kielen sana sukupuoli viittaa vahvasti heteroseksuaalisuuteen. Siihen sisältyy ajatus kahdesta sukua jatkavasta puolikkaasta. Vaikka sanan sisällä mies- ja naispuolikas ovatkin periaatteessa tasavertaisia, on toista sukupuolta edustava yksilö aina puolikas. (Kinnunen 2022, 41.) Sukupuoli -käsitteeseen integroituukin jo valmiiksi ajatus heteronormatiivisuudesta, mikä on yksi sukupuoliroolien juurisyistä.
Heteronormatiivisuudessa heteroseksuaalisuus nähdään luonnollisena, kun taas muut seksuaaliset suuntautumiset koetaan epäluonnollisiksi. Ajatus sukupuolen kaksijakoisuudesta on osa heteronormatiivisuutta. (Alsterhag 2007, 9–10; Lehtonen 2018, 124.) Sukupuoliroolien purkamisen mahdollistamiseksi, on heteronormatiivisuuden sekä sen vaikutusten ymmärtäminen välttämätöntä.
Sukupuoliroolit luovat stereotypioita ihmisistä sukupuolen perusteella. Näihin stereotypioihin voi kuulua esimerkiksi taitoihin, arvoihin sekä käyttäytymiseen liittyviä oletuksia. (Szirom 1988, 14.) Sukupuoliroolien purkaminen vaatii omien toimintamallien kriittistä tarkastelua sekä niiden muuttamista. Sukupuoliroolit ovat syvällä yhteiskunnan rakenteissa, minkä vuoksi niiden purkaminen on pitkä ja vaikea prosessi.
Pro gradu -tutkielmassamme tutkimme nuorten aikuisten kokemuksia sukupuolirooleista peruskoulussa. Ne liittyivät oppiaineisiin, käyttäytymiseen sekä koulumenestykseen. Lisäksi tutkimuksemme käsittelee osallistujien kokemuksia muiden suhtautumisesta sukupuolirooleja rikkoviin oppilaisiin sekä sukupuoliroolien rajaavuutta. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus, jonka aineisto (n=8) kerättiin avoimien yksilöhaastattelujen avulla. 
Sukupuolella ei voida perustella oppilaiden välisiä eroja heidän taidoissaan tai pystyvyydessään, joten myöskään tyttö-poika-jaottelut koulussa eivät ole perusteltuja. Jotta oppilaille voisi muodostua monimuotoinen käsitys sukupuolesta, ja he voisivat vapaasti rakentaa omaa sukupuoli-identiteettiään, tulee koulussa keskittyä sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen. Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa, että sukupuoli otetaan huomioon kaikessa toiminnassa (Punnonen 2007, 521). Sukupuolittuneen lokeroimisen sijaan sukupuolisensitiivisyys mahdollistaa oppilaiden yksilöllisen kohtaamisen. 
Sukupuolisensitiivisyyttä ei pidä sekoittaa sukupuolineutraaliuteen. Vaikka kuvitellaan, että tasa-arvo saavutetaan jättämällä sukupuoli sekä niiden väliset erot huomiotta, voi sukupuolineutraalius todellisuudessa haitata oppilaiden erilaisuuden näkemistä (Ylitapio-Mäntylä, 2012b, 25). Tasa-arvon saavuttaminen ei vaadi miehen ja naisen poistamista, vaan niiden rinnalle tulee tuoda moninaisempia käsityksiä ja näkökulmia sukupuolista ja niiden ilmentämisestä.


Iida-Maria Kyllönen ja Sinna Väisänen
Lapin Yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan ” ’Musta tuntuu, et se ajatus oli et tytöt menestyy koulussa paremmin ku pojat.’ – Nuorten aikuisten kokemuksia sukupuolirooleista peruskoulussa”.



Lähteet
Alsterhag, S. 2007. Open Up Your Workplace: Challenging Homophobia and Heteronormativity. Norra Skåne: Offset AB.
Lehtonen J. 2018. Ei-heteroseksuaalisten poikien ja transnuorten kokemukset ja valinnat koulutuksessa. Teoksessa A. Kivijärvi, T. Huuki & H. Lunabba (toim.) Poika-tutkimus. 2018. Tampere: Vastapaino. 121–145.
Punnonen, V. 2007. Sukupuolisensitiivinen sosiaalinen nuorisotyö. Teoksessa T. Hoikkala & A. Sell (toim.) Nuorisotyötä on tehtävä. Menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet. 2007. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuoristotutkimusseura.
Szirom T. Teaching gender? Sex education and sexual stereotypies, Allen & Unwin, Australia Pty Ltd, Sydney 1988.
Ylitapio-Mäntylä, O. 2012b. Sukupuolittuneet käytännöt varhaiskasvatuksessa. Teoksessa O. Ylitapio-Mäntylä (Toim.) Villit ja kiltit. Tasa-arvoista kasvatusta tytöille ja pojille. 2012. Jyväskylä: PS-kustannus. 15–30. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla