Siirry pääsisältöön

Sukupuolisensitiivisyys sukupuoliroolien purkajana

Koulu välittää oppilaille paljon erilaisia käsityksiä ja asenteita sukupuolista ja niihin liittyvistä rooleista. Nämä roolit ovat hyvin perinteisiä sekä usein identiteettiä rajoittavia. Sukupuolisensitiivinen kasvatus on avain näiden roolien purkamiseen.
Suomen kielen sana sukupuoli viittaa vahvasti heteroseksuaalisuuteen. Siihen sisältyy ajatus kahdesta sukua jatkavasta puolikkaasta. Vaikka sanan sisällä mies- ja naispuolikas ovatkin periaatteessa tasavertaisia, on toista sukupuolta edustava yksilö aina puolikas. (Kinnunen 2022, 41.) Sukupuoli -käsitteeseen integroituukin jo valmiiksi ajatus heteronormatiivisuudesta, mikä on yksi sukupuoliroolien juurisyistä.
Heteronormatiivisuudessa heteroseksuaalisuus nähdään luonnollisena, kun taas muut seksuaaliset suuntautumiset koetaan epäluonnollisiksi. Ajatus sukupuolen kaksijakoisuudesta on osa heteronormatiivisuutta. (Alsterhag 2007, 9–10; Lehtonen 2018, 124.) Sukupuoliroolien purkamisen mahdollistamiseksi, on heteronormatiivisuuden sekä sen vaikutusten ymmärtäminen välttämätöntä.
Sukupuoliroolit luovat stereotypioita ihmisistä sukupuolen perusteella. Näihin stereotypioihin voi kuulua esimerkiksi taitoihin, arvoihin sekä käyttäytymiseen liittyviä oletuksia. (Szirom 1988, 14.) Sukupuoliroolien purkaminen vaatii omien toimintamallien kriittistä tarkastelua sekä niiden muuttamista. Sukupuoliroolit ovat syvällä yhteiskunnan rakenteissa, minkä vuoksi niiden purkaminen on pitkä ja vaikea prosessi.
Pro gradu -tutkielmassamme tutkimme nuorten aikuisten kokemuksia sukupuolirooleista peruskoulussa. Ne liittyivät oppiaineisiin, käyttäytymiseen sekä koulumenestykseen. Lisäksi tutkimuksemme käsittelee osallistujien kokemuksia muiden suhtautumisesta sukupuolirooleja rikkoviin oppilaisiin sekä sukupuoliroolien rajaavuutta. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus, jonka aineisto (n=8) kerättiin avoimien yksilöhaastattelujen avulla. 
Sukupuolella ei voida perustella oppilaiden välisiä eroja heidän taidoissaan tai pystyvyydessään, joten myöskään tyttö-poika-jaottelut koulussa eivät ole perusteltuja. Jotta oppilaille voisi muodostua monimuotoinen käsitys sukupuolesta, ja he voisivat vapaasti rakentaa omaa sukupuoli-identiteettiään, tulee koulussa keskittyä sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen. Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa, että sukupuoli otetaan huomioon kaikessa toiminnassa (Punnonen 2007, 521). Sukupuolittuneen lokeroimisen sijaan sukupuolisensitiivisyys mahdollistaa oppilaiden yksilöllisen kohtaamisen. 
Sukupuolisensitiivisyyttä ei pidä sekoittaa sukupuolineutraaliuteen. Vaikka kuvitellaan, että tasa-arvo saavutetaan jättämällä sukupuoli sekä niiden väliset erot huomiotta, voi sukupuolineutraalius todellisuudessa haitata oppilaiden erilaisuuden näkemistä (Ylitapio-Mäntylä, 2012b, 25). Tasa-arvon saavuttaminen ei vaadi miehen ja naisen poistamista, vaan niiden rinnalle tulee tuoda moninaisempia käsityksiä ja näkökulmia sukupuolista ja niiden ilmentämisestä.


Iida-Maria Kyllönen ja Sinna Väisänen
Lapin Yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan ” ’Musta tuntuu, et se ajatus oli et tytöt menestyy koulussa paremmin ku pojat.’ – Nuorten aikuisten kokemuksia sukupuolirooleista peruskoulussa”.



Lähteet
Alsterhag, S. 2007. Open Up Your Workplace: Challenging Homophobia and Heteronormativity. Norra Skåne: Offset AB.
Lehtonen J. 2018. Ei-heteroseksuaalisten poikien ja transnuorten kokemukset ja valinnat koulutuksessa. Teoksessa A. Kivijärvi, T. Huuki & H. Lunabba (toim.) Poika-tutkimus. 2018. Tampere: Vastapaino. 121–145.
Punnonen, V. 2007. Sukupuolisensitiivinen sosiaalinen nuorisotyö. Teoksessa T. Hoikkala & A. Sell (toim.) Nuorisotyötä on tehtävä. Menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet. 2007. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuoristotutkimusseura.
Szirom T. Teaching gender? Sex education and sexual stereotypies, Allen & Unwin, Australia Pty Ltd, Sydney 1988.
Ylitapio-Mäntylä, O. 2012b. Sukupuolittuneet käytännöt varhaiskasvatuksessa. Teoksessa O. Ylitapio-Mäntylä (Toim.) Villit ja kiltit. Tasa-arvoista kasvatusta tytöille ja pojille. 2012. Jyväskylä: PS-kustannus. 15–30. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Psykologiset perustarpeet ja ammatillinen kasvu hoitotyön opiskelijoiden kokemana eri pedagogisissa menetelmissä

Hoitoalan vetovoimaisuus on muuttunut paljon vuosien varrella . Hoitajapula ilmenee Kevan (2023) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (2024) tilastoissa (Keva 2023; Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat 2024). Olisi tärkeää , että alalle hakeutuneet opiskelijat kokevat alan opinnot mielekkääksi opiskella ja että opintojen aikana tuetaan hyvinvointia ja kasvua tulevaksi hoitotyön ammattilaiseksi . Kokonaishyvinvointia voidaan edistää sillä , että psykologiset perustarpeet ( autonomia , kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus ), jotka pohjautuvat Decin ja Ryanin itsemääräämisteoriaan , tulevat täytetyiksi (Deci & Ryan 2008, 182-183). Kun opiskelija voi hyvin ja kasvaa opintojensa aikana , saadaan uusia työntekijöitä hoitoalalle , jolla voidaan puolestaan vaikuttaa hoitajapulaan . Pro gradu - tutkimuksessani tutkin , millaisia kokemuksia hoitotyön opiskelijoilla on psykologisten perustarpeiden ja ammatillisen kasvun toteutumisesta...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...