Sukupuolisensitiivisyys sukupuoliroolien purkajana

Koulu välittää oppilaille paljon erilaisia käsityksiä ja asenteita sukupuolista ja niihin liittyvistä rooleista. Nämä roolit ovat hyvin perinteisiä sekä usein identiteettiä rajoittavia. Sukupuolisensitiivinen kasvatus on avain näiden roolien purkamiseen.

Suomen kielen sana sukupuoli viittaa vahvasti heteroseksuaalisuuteen. Siihen sisältyy ajatus kahdesta sukua jatkavasta puolikkaasta. Vaikka sanan sisällä mies- ja naispuolikas ovatkin periaatteessa tasavertaisia, on toista sukupuolta edustava yksilö aina puolikas. (Kinnunen 2022, 41.) Sukupuoli -käsitteeseen integroituukin jo valmiiksi ajatus heteronormatiivisuudesta, mikä on yksi sukupuoliroolien juurisyistä.

Heteronormatiivisuudessa heteroseksuaalisuus nähdään luonnollisena, kun taas muut seksuaaliset suuntautumiset koetaan epäluonnollisiksi. Ajatus sukupuolen kaksijakoisuudesta on osa heteronormatiivisuutta. (Alsterhag 2007, 9–10; Lehtonen 2018, 124.) Sukupuoliroolien purkamisen mahdollistamiseksi, on heteronormatiivisuuden sekä sen vaikutusten ymmärtäminen välttämätöntä.

Sukupuoliroolit luovat stereotypioita ihmisistä sukupuolen perusteella. Näihin stereotypioihin voi kuulua esimerkiksi taitoihin, arvoihin sekä käyttäytymiseen liittyviä oletuksia. (Szirom 1988, 14.) Sukupuoliroolien purkaminen vaatii omien toimintamallien kriittistä tarkastelua sekä niiden muuttamista. Sukupuoliroolit ovat syvällä yhteiskunnan rakenteissa, minkä vuoksi niiden purkaminen on pitkä ja vaikea prosessi.

Pro gradu -tutkielmassamme tutkimme nuorten aikuisten kokemuksia sukupuolirooleista peruskoulussa. Ne liittyivät oppiaineisiin, käyttäytymiseen sekä koulumenestykseen. Lisäksi tutkimuksemme käsittelee osallistujien kokemuksia muiden suhtautumisesta sukupuolirooleja rikkoviin oppilaisiin sekä sukupuoliroolien rajaavuutta. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus, jonka aineisto (n=8) kerättiin avoimien yksilöhaastattelujen avulla. 

Sukupuolella ei voida perustella oppilaiden välisiä eroja heidän taidoissaan tai pystyvyydessään, joten myöskään tyttö-poika-jaottelut koulussa eivät ole perusteltuja. Jotta oppilaille voisi muodostua monimuotoinen käsitys sukupuolesta, ja he voisivat vapaasti rakentaa omaa sukupuoli-identiteettiään, tulee koulussa keskittyä sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen. Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa, että sukupuoli otetaan huomioon kaikessa toiminnassa (Punnonen 2007, 521). Sukupuolittuneen lokeroimisen sijaan sukupuolisensitiivisyys mahdollistaa oppilaiden yksilöllisen kohtaamisen. 

Sukupuolisensitiivisyyttä ei pidä sekoittaa sukupuolineutraaliuteen. Vaikka kuvitellaan, että tasa-arvo saavutetaan jättämällä sukupuoli sekä niiden väliset erot huomiotta, voi sukupuolineutraalius todellisuudessa haitata oppilaiden erilaisuuden näkemistä (Ylitapio-Mäntylä, 2012b, 25). Tasa-arvon saavuttaminen ei vaadi miehen ja naisen poistamista, vaan niiden rinnalle tulee tuoda moninaisempia käsityksiä ja näkökulmia sukupuolista ja niiden ilmentämisestä.

Iida-Maria Kyllönen ja Sinna Väisänen
Lapin Yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan ” ’Musta tuntuu, et se ajatus oli et tytöt menestyy koulussa paremmin ku pojat.’ – Nuorten aikuisten kokemuksia sukupuolirooleista peruskoulussa”.

Lähteet
Alsterhag, S. 2007. Open Up Your Workplace: Challenging Homophobia and Heteronormativity. Norra Skåne: Offset AB.
Lehtonen J. 2018. Ei-heteroseksuaalisten poikien ja transnuorten kokemukset ja valinnat koulutuksessa. Teoksessa A. Kivijärvi, T. Huuki & H. Lunabba (toim.) Poika-tutkimus. 2018. Tampere: Vastapaino. 121–145.
Punnonen, V. 2007. Sukupuolisensitiivinen sosiaalinen nuorisotyö. Teoksessa T. Hoikkala & A. Sell (toim.) Nuorisotyötä on tehtävä. Menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet. 2007. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuoristotutkimusseura.
Szirom T. Teaching gender? Sex education and sexual stereotypies, Allen & Unwin, Australia Pty Ltd, Sydney 1988.
Ylitapio-Mäntylä, O. 2012b. Sukupuolittuneet käytännöt varhaiskasvatuksessa. Teoksessa O. Ylitapio-Mäntylä (Toim.) Villit ja kiltit. Tasa-arvoista kasvatusta tytöille ja pojille. 2012. Jyväskylä: PS-kustannus. 15–30.