Siirry pääsisältöön

Opettajien näkemyksiä saamenkielisistä oppimateriaaleista

Suomessa asuvat saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa, joiden asema on ollut erittäin huono jo pidemmän aikaa. Saamen kielet ja kulttuuri ovat olleet sukupuuton partaalla kylmän sodan aikaan, mutta lähes 40 vuotta sitten ihmiset alkoivat pelastamaan ja vaalimaan niitä (Suomen YK-liitto, 2021). Viime aikoina on paljon puhututtanut saamen kielten ja kulttuurin uhanalaisuus, jolloin on alettu myös pohtimaan saamenkielisten oppimateriaalien asemaa nyky-yhteiskunnan kouluissa. Kaiken opetuksen lähtökohtana on laadukkaat saamenkieliset oppimateriaalit, joiden tilanne on katsottu olevan melko huono yhteiskunnassamme. Oppimateriaalin tehtävänä on kuitenkin pyrkiä vahvistamaan ja vaalimaan saamelaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä. 

Tutkimuskysymykseni on, millaisia näkemyksiä saamenkielisillä opettajilla on saamenkielisistä oppimateriaaleista. Kiinnostuin tutkimusaiheesta, koska minun oma äidinkieleni on saamen kieli ja olen käynyt peruskouluni saamenkielisellä luokalla. Peruskouluaikanani saamenkielisten oppimateriaalien tilanne oli mielestäni huono, sillä suurin osa käytetyistä materiaaleista oli suomenkielisiä. 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden näkökulmasta jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus kehittää ja ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Myös sellaiset oppilaat voivat opiskella kieltä, jotka asuvat kotiseutualueen ulkopuolella edellyttäen, että heidän äidinkieli tai jokin perheen kielistä on saame. Saamen kielen opetuksen tärkeimpänä tavoitteena on pyrkiä tukemaan oppilaan aktiivisen monikielisyyden kehittymistä sekä herättämään kiinnostusta elinikäiseen kielitaidon kehittämiseen. (POPS 2014, 446.)

Saamelaiskäräjien (2022) mukaan saamelaisoppilaiden käytössä on yleensä joko suomen- tai ruotsinkielisiä oppimateriaaleja, sillä suurin osa saamelaisoppilaista on suomen- tai ruotsinkielisessä opetuksessa. Käytössä olevat materiaalit välittävät tietoa saamelaisista niin suomalaisoppilaille kuin saamelaisoppilaille. Oppimateriaalien välittämää tietoa voidaan pohtia esimerkiksi kahden näkökulman kautta: 1. Millaista tietoa välitetään saamelaisista suomalaisoppilaille ja 2. Millaista tietoa välitetään saamen kielistä ja kulttuurista saamelaisoppilaille. (Miettunen 2020, 13-14.) 

Korpelan (2020) mukaan saamenkielisten opettajien mielestä on eriarvoista se, kun verrataan muiden kielten opettamista saamen kieleen. Heidän mukaansa kaikki saamelaisoppilaat ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa ruotsin- ja suomenkielisiin oppilaisiin. Tämä voidaan selittää sillä, että hyvin moni oppilas on jatkuvasti kaksikielisessä opetuksessa, koska kaikkiin oppiaineisiin ei löydy materiaalia omalla äidinkielellään eli saamen kielellä. Tämän vuoksi saamen kieli toimii opetuskielenä, mutta oppikirja on suomen kielellä. (Korpela 2020, 30.)

Tutkielmassani halusin keskittyä opettajien näkemyksiin ja aineiston parhaaksi analysointitavaksi valikoitui teemoittelu. Tutkimuksen aineisto kerättiin viideltä saamenkieliseltä opettajalta. Aineiston keruu tapahtui henkilökohtaisesti haastattelemalla erään saamenkielisen kunnan peruskoulun opettajia. Haastateltavat saivat vastata haastattelukysymyksiin joko saamen- tai suomen kielellä, jolloin otettiin huomioon vastaajien mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään. Aineisto kerättiin lokakuussa 2021. 

Tutkimustuloksia oli hyvin vaikea peilata aikaisempiin tutkimuksiin, sillä niitä ei ole tehty juuri lainkaan. Tutkimustuloksista selvisi, että saamenkielisillä opettajilla oli samankaltaiset näkemykset saamenkielisten oppimateriaalien suhteen. Jokaisen vastaajan mukaan saamenkielisen oppimateriaalin tärkein prioriteetti oli se, että ne seuraavat valtakunnallisen opetussuunnitelman sisältöjä ja tavoitteita. Myös oppimateriaalin ajankohtaisuus, kieli ja digitaalisuus olivat tärkeässä roolissa. Osa vastaajista nosti esiin myös sen, että hyvä saamenkielinen oppimateriaali on sellaista, jota ei ole käännetty suoraan toisesta kielestä saamen kielelle. Kaikki vastanneista mainitsivat, että he joutuvat itse tekemään erittäin paljon oppimateriaalia opetuskäyttöön, josta voidaan päätellä, että saamenkielisen oppimateriaalin tilanne on Suomessa hyvin puutteellista.


Christer Rasmus

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan: ”Saamenkieliset oppimateriaalit opettajien kokemana”.


Lähteet

Korpela, H. 2020. Saamenkielisten oppimateriaalien monet kasvot – Selvitys saamenkielisen oppimateriaalin tilanteesta ja tulevista tarpeista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:28. Helsinki. Saatavilla www-muodossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162565/OKM_2020_28.pdf?sequence=1&isAllowed=y.  Luettu: 06.05.2022.

Miettunen, T. 2020. Saamelaistietoa vai puuttuvaa tietoa saamelaisista? – Selvitys saamelaistiedosta peruskoulun suomen- ja ruotsinkielisissä oppimateriaaleissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:29. Helsinki. Saatavilla www-muodossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162566/OKM_2020_29.pdf?sequence=1&isAllowed=y.  Luettu: 04.05.2022.

Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Saatavilla www-muodossa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf.  Luettu 02.11.2021.

Saamelaiskäräjät 2022: Ydintehtävä. Saatavilla www-muodossa: https://www.samediggi.fi/ydintehtava/.  Luettu: 15.05.2022.

Suomen YK-liitto 2021: Suomen saamelaiset – EU:n ainoa alkuperäiskansa. Saatavilla www-muodossa: https://www.ykliitto.fi/sites/www.ykliitto.fi/files/saamelaiset.pdf.  Luettu: 12.11.2021.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla