Suomessa asuvat saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa, joiden asema on ollut erittäin huono jo pidemmän aikaa. Saamen kielet ja kulttuuri ovat olleet sukupuuton partaalla kylmän sodan aikaan, mutta lähes 40 vuotta sitten ihmiset alkoivat pelastamaan ja vaalimaan niitä (Suomen YK-liitto, 2021). Viime aikoina on paljon puhututtanut saamen kielten ja kulttuurin uhanalaisuus, jolloin on alettu myös pohtimaan saamenkielisten oppimateriaalien asemaa nyky-yhteiskunnan kouluissa. Kaiken opetuksen lähtökohtana on laadukkaat saamenkieliset oppimateriaalit, joiden tilanne on katsottu olevan melko huono yhteiskunnassamme. Oppimateriaalin tehtävänä on kuitenkin pyrkiä vahvistamaan ja vaalimaan saamelaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä.
Tutkimuskysymykseni on, millaisia näkemyksiä saamenkielisillä opettajilla on saamenkielisistä oppimateriaaleista. Kiinnostuin tutkimusaiheesta, koska minun oma äidinkieleni on saamen kieli ja olen käynyt peruskouluni saamenkielisellä luokalla. Peruskouluaikanani saamenkielisten oppimateriaalien tilanne oli mielestäni huono, sillä suurin osa käytetyistä materiaaleista oli suomenkielisiä.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden näkökulmasta jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus kehittää ja ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Myös sellaiset oppilaat voivat opiskella kieltä, jotka asuvat kotiseutualueen ulkopuolella edellyttäen, että heidän äidinkieli tai jokin perheen kielistä on saame. Saamen kielen opetuksen tärkeimpänä tavoitteena on pyrkiä tukemaan oppilaan aktiivisen monikielisyyden kehittymistä sekä herättämään kiinnostusta elinikäiseen kielitaidon kehittämiseen. (POPS 2014, 446.)
Saamelaiskäräjien (2022) mukaan saamelaisoppilaiden käytössä on yleensä joko suomen- tai ruotsinkielisiä oppimateriaaleja, sillä suurin osa saamelaisoppilaista on suomen- tai ruotsinkielisessä opetuksessa. Käytössä olevat materiaalit välittävät tietoa saamelaisista niin suomalaisoppilaille kuin saamelaisoppilaille. Oppimateriaalien välittämää tietoa voidaan pohtia esimerkiksi kahden näkökulman kautta: 1. Millaista tietoa välitetään saamelaisista suomalaisoppilaille ja 2. Millaista tietoa välitetään saamen kielistä ja kulttuurista saamelaisoppilaille. (Miettunen 2020, 13-14.)
Korpelan (2020) mukaan saamenkielisten opettajien mielestä on eriarvoista se, kun verrataan muiden kielten opettamista saamen kieleen. Heidän mukaansa kaikki saamelaisoppilaat ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa ruotsin- ja suomenkielisiin oppilaisiin. Tämä voidaan selittää sillä, että hyvin moni oppilas on jatkuvasti kaksikielisessä opetuksessa, koska kaikkiin oppiaineisiin ei löydy materiaalia omalla äidinkielellään eli saamen kielellä. Tämän vuoksi saamen kieli toimii opetuskielenä, mutta oppikirja on suomen kielellä. (Korpela 2020, 30.)
Tutkielmassani halusin keskittyä opettajien näkemyksiin ja aineiston parhaaksi analysointitavaksi valikoitui teemoittelu. Tutkimuksen aineisto kerättiin viideltä saamenkieliseltä opettajalta. Aineiston keruu tapahtui henkilökohtaisesti haastattelemalla erään saamenkielisen kunnan peruskoulun opettajia. Haastateltavat saivat vastata haastattelukysymyksiin joko saamen- tai suomen kielellä, jolloin otettiin huomioon vastaajien mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään. Aineisto kerättiin lokakuussa 2021.
Tutkimustuloksia oli hyvin vaikea peilata aikaisempiin tutkimuksiin, sillä niitä ei ole tehty juuri lainkaan. Tutkimustuloksista selvisi, että saamenkielisillä opettajilla oli samankaltaiset näkemykset saamenkielisten oppimateriaalien suhteen. Jokaisen vastaajan mukaan saamenkielisen oppimateriaalin tärkein prioriteetti oli se, että ne seuraavat valtakunnallisen opetussuunnitelman sisältöjä ja tavoitteita. Myös oppimateriaalin ajankohtaisuus, kieli ja digitaalisuus olivat tärkeässä roolissa. Osa vastaajista nosti esiin myös sen, että hyvä saamenkielinen oppimateriaali on sellaista, jota ei ole käännetty suoraan toisesta kielestä saamen kielelle. Kaikki vastanneista mainitsivat, että he joutuvat itse tekemään erittäin paljon oppimateriaalia opetuskäyttöön, josta voidaan päätellä, että saamenkielisen oppimateriaalin tilanne on Suomessa hyvin puutteellista.
Christer Rasmus
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan: ”Saamenkieliset oppimateriaalit opettajien kokemana”.
Lähteet
Korpela, H. 2020. Saamenkielisten oppimateriaalien monet kasvot – Selvitys saamenkielisen oppimateriaalin tilanteesta ja tulevista tarpeista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:28. Helsinki. Saatavilla www-muodossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162565/OKM_2020_28.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu: 06.05.2022.
Miettunen, T. 2020. Saamelaistietoa vai puuttuvaa tietoa saamelaisista? – Selvitys saamelaistiedosta peruskoulun suomen- ja ruotsinkielisissä oppimateriaaleissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:29. Helsinki. Saatavilla www-muodossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162566/OKM_2020_29.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu: 04.05.2022.
Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Saatavilla www-muodossa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf. Luettu 02.11.2021.
Saamelaiskäräjät 2022: Ydintehtävä. Saatavilla www-muodossa: https://www.samediggi.fi/ydintehtava/. Luettu: 15.05.2022.
Suomen YK-liitto 2021: Suomen saamelaiset – EU:n ainoa alkuperäiskansa. Saatavilla www-muodossa: https://www.ykliitto.fi/sites/www.ykliitto.fi/files/saamelaiset.pdf. Luettu: 12.11.2021.
Kommentit
Lähetä kommentti