Koululiikunta on ihmisiä paljon puhuttava oppiaine, joka nousee yhteiskunnallisissa keskusteluissa tasaisin väliajoin esille. Kaikilla meillä on koululiikunnasta erinäisiä kokemuksia. Toisilla kokemus saattaa olla pelkästään positiivinen, kun taas toisilla kokemukset koululiikunnasta ovat negatiiviset. Etenkin vanhemmat ikäryhmät kertovat koululiikuntakokemuksiensa olleen negatiivisia, mutta viimeaikaiset tutkimukset osoittavat myös sen, että yhä nuoremmat oppilaat kokevat koululiikunnan kielteisenä asiana. Nämä negatiiviset ja huonot kokemukset koululiikunnasta nousevat usein myös erinäisissä uutisoinneissa esille. Olen itse pitänyt aina hirveästi liikunnasta ja kokemukseni liikuntatunneista ovat pelkästään positiivisia. Tämän vuoksi kiinnostuin oppilaiden kokemuksista koululiikunnasta sekä siitä, miten oppilaat koululiikunnan kokevat, jonka vuoksi halusinkin lähteä tutkimaan, millaisia kokemuksia nykypäivän 6.-luokkalaisilla oppilailla on koululiikunnasta.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden näkökulmasta liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla oppilaiden psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon. Liikunnassa tärkeäksi nähdään oppilaiden yksittäiset positiiviset liikuntatunteihin liittyvät kokemukset sekä oppilaiden liikunnallisen elämäntavan tukeminen. (POPS 2014, 273.)
Liukkosen, Jaakkolan & Soinin (2007) mukaan koululiikunta voi parhaimmillaan tarjota positiivisia kokemuksia liikunnasta. Päinvastaisena ilmiönä koululiikunnassa ovat huonot kokemukset. Monet oppilaat kertovat saaneensa koululiikunnasta negatiivisia kokemuksia ja kielteiset kokemukset lapsuudessa ovatkin osaltaan vaikuttamassa haluttomuuteen omaksua fyysisesti aktiivista elämäntapaa. Koululiikunnassa yksilöllisistä kokemuksista ja siihen liittyvistä tekijöistä on tullut entistä tärkeämpiä. Tämän vuoksi on tärkeää etsiä pedagogisia ratkaisuja siihen, että yhä useammalla oppilaalla, olisi mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia. Yhden liikuntatunnin aikana ei voida parantaa oppilaan fyysistä kuntoa, mutta yksi liikuntatunti voi kuitenkin olla ratkaisevassa asemassa positiivisten liikuntakokemusten ja asenteiden kehittymisen kannalta. (Liukkonen, Jaakkola & Soini 2007, 158.) Koululiikunnassa positiiviset, onnistumisen kokemukset ovat siis erittäin tärkeässä roolissa ja ne nähdään viihtymistä sekä motivaatiota parantava tekijänä.
Tutkielmassani halusin keskittyä oppilaiden kokemuksiin, jonka vuoksi käytin tutkielmassani fenomenologista lähestymistapaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahden eri 6.-luokkien oppilailta. Tutkimuksen osallistui 23 oppilasta. Aineistonkeruu tapahtui kirjoitelma, jossa oppilaat apukysymysten avulla kirjoittivat omista kokemuksistaan. Aineistonkeruu tapahtui Rovaniemellä joulukuussa 2021. Analysoin tutkimukseni aineistoa sisällönanalyysia sekä fenomenologista analyysia apuna käyttäen.
Tutkimuksessa selvisi, että oppilaiden kokemat onnistumisen kokemukset liikuntatunnilla ovat erittäin suuressa roolissa siinä, millaiseksi oppilaiden motivaatio koululiikuntaa kohtaan muodostuu. Onnistumisen kokemukset nähdään siis motivaatiota ja liikuntatunnilla viihtymistä nostavana tekijänä. Onnistumisen kokemusten kautta oppilaat ovat kokeneet pätevyyden tunnetta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä autonomian kokemuksia, jotka itsemääräämisteorian näkökulmasta kasvattajat oppilaiden motivaatiota ja viihtymistä liikuntaa kohtaan. Onnistumisen kokemuksia oppilaat ovat saaneet esimerkiksi peleissä ja leikeissä voittamisesta, oman ennätyksen tekemisestä eli itsensä voittamisesta, onnistuneista suorituksista erilaisissa harjoitteissa, tunnin kulkuun osallistumisesta, kuten esimerkkinä muille olemisesta sekä opettajan ja luokkakavereiden kehujen myötä. Onnistumisen kokemukset voidaan siis nähdä avaimena siihen, kuinka oppilaat tunneilla viihtyvät ja motivoituvat sekä avaimena liikunnallisen kipinän syttymiseen, jonka vuoksi niiden saaminen on oppilaille erittäin tärkeää.
Verneri Renko
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan: ” 6.-luokkalaisten oppilaiden kokemuksia koululiikunnasta”.
Lähteet:
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushallitus. [Luettu 13.5.2022]. <URL: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Liukkonen, J, Jaakkola, T & Soini, M. 2007. Motivaatioilmasto liikunnanopetuksessa. Teoksessa: Heikinaro-Johansson, P & Huovinen, T (toim.) 2007. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan.
Kommentit
Lähetä kommentti