Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani Suomen Punaisen Ristin (SPR) vapaaehtoistoimijoiden osaamiseen liittyviä kokemuksia. Erityisesti halusin tutkimuksessa selvittää, millaista osaamista vapaaehtoistoiminnassa voi oppia tai hyödyntää. Tarkastelin osaamista avaintaitona tai kompetenssina, jolloin osaamisen ymmärretään olevan tiedoista, taidoista ja arvoista koostuva kokonaisuus. Avaintaitojen käsite juontaa juurensa koulutuspoliittiseen keskusteluun, jossa on pyritty määrittelemään tulevaisuuden työelämässä tarvittavia geneerisiä taitoja.
Tutkimusaineisto koostui kymmenen SPR:n luottamushenkilönä ja vapaaehtoisena toimivan henkilön kirjoituksesta. Tutkimukseen osallistujia pyydettiin kirjoittamaan vapaaehtoistoiminnan kokemuksistaan otsikolla ”minun osaamiseni”. Tutkimus osoitti, että vapaaehtoistoimijoilla on taito tunnistaa omaa osaamista, reflektoida oman osaamisen kehittymistä ja kehittää omaa osaamistaan tavoitteellisesti.
Tutkimus osoitti, että vapaaehtoistoiminnassa voi oppia ja kehittää omaa osaamistaan monipuolisesti. Osallistujien kertomuksissa tuli myös esille yhdessä toimimisen merkitys oppimiselle. Omaa osaamista halutaan jakaa toisille, ja toisaalta omien tietojen ollessa riittämättömät, voi apua kysyä muilta.
Tutkimukseen osallistuneiden kertomuksista muodostettiin yleiskuva vapaaehtoistoimijan avaintaidoista. Tutkimuksen mukainen osaaminen muodostuu ensinnäkin tiedoista ja tiedon hyödyntämisen tavoista, toiseksi käytännöllisistä ja sosiaalisista taidoista, sekä kolmanneksi maailmassa elämisen taidoista. Teoriaohjaavassa sisällönanalyysissa hyödynnettiin 2000-luvun avaintaitojen viitekehystä (Binkley ym. 2012) sekä Oppimiskompassissa (OECD 2019) määriteltyjä avaintaitoja.
Tutkimuksessa tunnistettiin, että vapaaehtoistoimijoilla on monipuolisia tietoja, taito hyödyntää osaamistaan eri tilanteissa ja soveltaa tietojaan. Tutkimustulokset osoittivat myös, että vapaaehtoistoimijat tarvitsevat ja hyödyntävät monenlaisia kognitiivisia taitoja. Ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidot, luovuus sekä tiedonhakutaidot tulivat esille vapaaehtoistoimijoiden osaamisen kuvauksissa. Samoin sosiaaliset taidot, kuten viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä yhteistyö- ja ryhmätyöskentelyn taidot näyttäytyvät keskeisinä vapaaehtoistoimijan taitoina.
Vapaaehtoistoiminta kytkeytyy aktiiviseen kansalaisuuteen. Tutkimuksessa maailmassa elämisen taidot sisältävät ajatuksen yksilöstä osana paikallista ja globaalia yhteisöä. Osallistujat osoittivat tuntevansa globaaleja ilmiöitä sekä niihin ratkaisuja. Yksilön osalta keskeisiä ovat jatkuvan oppimisen taidot, sekä joustavuus, vahvuus, sinnikkyys ja rohkeus.
Tutkimus osoitti SPR:n vapaaehtoistoimijoilla olevan valmiuksia toimia joustavasti ja luovasti maailman tuodessa eteen muutoksia. Erilaisten käytännön taitojen jatkuva harjoittelu ja yhdessä toimiminen näyttävät antavan valmiuksia kohdata muutoksia. Parhaassa tilanteessa osaamista siirtyy vapaaehtoistoimijoiden kautta työelämästä järjestöön, järjestöstä työelämään ja muuhun vapaa-ajan toimintaan.
Vapaaehtoistoiminnan kenttä mahdollistaa oman osaamisen kehittämisen omien mielenkiinnon kohteiden mukaisesti. Samalla on pidettävä mielessä, että oppimisen tulee olla vapaaehtoista, eivätkä kaikki toimijat välttämättä motivoidu jatkuvan oppimisen tematiikasta. Tärkeää olisikin tarjota selkeitä oppimispolkuja ja mahdollisuuksia tunnistaa toiminnassa saavutettu osaaminen niille toimijoille, jotka ovat kiinnostuneita osaamisen tavoitteellisesta kehittämisestä.
Vapaaehtoistoimintaa on tutkittu vasta vähän oppimisen näkökulmasta, ja mahdollisuuksia kasvatusalan jatkotutkimukselle on paljon. Tutkimuksen tuloksia voitaisiin syventää haastattelun keinoin. Lisäksi olisi tarpeen verrata tämän tutkimuksen tuottamaa yleiskuvaa muiden, eri kokoisten järjestöjen toimijoiden kokemuksiin.
Vapaaehtoistoiminnan ja formaalin koulutuksen välisissä yhteyksissä tutkittavaa olisi esimerkiksi siinä, miten vapaaehtoistoiminnassa saavutettu osaaminen näkyy aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) prosesseissa. Joidenkin korkeakoulujen opetusohjelmiin myös sisältyy vapaaehtoistoimintaa erilaisilla opintojaksoilla. Näiden kurssien oppimistavoitteiden tarkastelu sekä opiskelijoiden ja järjestötoimijoiden kokemukset kyseisistä opintojaksoista voisivat myös tarjota kiinnostavan tutkimuskohteen.
Vapaaehtoistoiminta on avointa kaikille ja tutkimustulosten mukaan tarjoaa mahdollisuuden oppia monenlaisia taitoja. Tämän vuoksi olisi syytä tutkia vapaaehtoistoimintaa myös oppimisympäristönä, ja sitä, millaiset oppijat erityisesti hyötyvät vapaaehtoistoiminnasta.
Jenni Similä
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan: Avaintaidot ja osaamisen tunnistaminen vapaaehtoistoiminnassa Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistoimijoiden kertomana
Lähteet:
Binkley, M. Erstad, O. Herman, J. Raizen, S. Ripley, M. Miller-Ricci, M. & Rumble, M. 2012. Defining Twenty–First century skills. Teoksessa Griffin, P., McGaw, B., Care, E. (toim.) Assessment and Teaching of 21st century skills. Springer, 17–66.
OECD 2019. OECD Future of Education and Skills 2030. OECD Learning Compass 2030. A Series of Concept Notes. Saatavilla verkossa: https://www.oecd.org/education/2030-project/contact/OECD_Learning_Compass_2030_Concept_Note_Series.pdf
Kommentit
Lähetä kommentti