Siirry pääsisältöön

Loimu-äänileikit tunnetaitojen harjoittelemisen välineenä ja oppimisen ilon luojana

Valitsin pro gradu -tutkielmani aiheeksi tunnetaidot ja niiden harjoittelemisen Loimu-äänileikkisovelluksen avulla. Kiinnostuin aiheesta, koska äänileikki on uusi tapa oppia tunnetaitoja, sekä muita taitoja yhdessä muiden kanssa hauskasti ja toiminnallisesti oppien. Äänileikin käyttäminen erityisesti tunnetaitojen harjoittelun välineenä kiinnosti minua. Nykyään tunnetaitojen ja leikin merkitystä tuodaan esille yhä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen asiakirjoissa, kuten opetussuunnitelmissa. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen kirjaamisesta perusopetuslakiin tehtiin kansalaisaloite vuonna 2021. Se ei kuitenkaan saanut tarpeeksi kannatusta, jotta se olisi edennyt eduskunnan käsittelyyn. (Kansalaisaloite 2021.)

Keräsin tutkimukseni aineiston laadullisin menetelmin. Tutkimuksessani oli kaksi eri aineistoa. Molemmat aineistot kerättiin keväällä 2021 eräässä esikouluryhmässä. Videoin esikouluryhmää leikkimässä äänileikkejä ja lisäksi haastattelin esikouluopettajia tunnetaitoihin ja äänileikkeihin liittyen.

Haastatteluaineisto oli Stimulated recall -menetelmän mukaisesti teemahaastatteluilla kerätty. Teemahaastattelut tehtiin esikouluryhmän opettajille, joista toinen oli ammatiltaan varhaiskasvatuksen opettaja ja toinen luokanopettaja. Teemahaastatteluja varten videoin esikouluryhmän äänileikkituokiot. Äänileikkituokioihin osallistui 13 esikoululaista. Käytin videoita toisena aineistona, josta analysoin tunteiden ilmenemistä esikoululaisilla äänileikkituokion aikana. Teemahaastatteluista saadun aineiston analyysin tein aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Videoaineiston havainnoinnissa käytin hyödykseni Ekmanin (2009) määritelmää perustunteista. Havainnoin videolta esikoululaisten ilmeistä ja eleistä esille nousseita perustunteita; iloa, surua, pelkoa, vihaa, inhoa ja hämmästystä, ja niiden alatunteita.

Tutkimuksessa selvisi, että Loimu-äänileikit soveltuivat hyvin tunnetaitojen harjoittelemiseen esiopetuksessa.  Äänileikeissä esiintyy kaikkia perustunteita ja niiden alatunteita. Äänileikeissä käytetyt äänitehosteet ja musiikki saivat esikoululaisissa aikaan erityisesti vapautumisen tunnetta ja purkivat esikoululaisten jännitystä. Eniten äänileikkien aikana esiintyi ilon tunnetta ja sen alatunteita.   

Tunnetaitoja pidetään tärkeinä taitoina esiopetuksessa. Niiden harjoitteleminen on sekä suunnitelmallista että arjen eri tilanteissa tapahtuvaa. Esikouluopettajien mukaan yhä useammalla esikoululaisella on haasteita tunnetaidoissa, ja he tarvitsevat aikuisen apua ja tukea tunteiden kanssa toimimiseen. Varhaiskasvatuksessa resurssit ovat kuitenkin rajalliset ja aikaa menee paljon lapsiryhmän kanssa toimimiseen ja näin ollen kaikenlainen suunnitteluaika jää vähälle. Esikouluopettajat korostavat, että äänileikki on hyvä väline erilaisten taitojen harjoitteluun myös sen vuoksi, että se on valmis materiaali ja aikuinen saa käyttää säästyneen ajan lapsiryhmän tarpeisiin ja lasten tukemiseen.

Äänileikit sopivat luonteeltaan osaksi leikillistä oppimista. Niissä täyttyivät kaikki Kankaan (2014) määritelmän mukaiset leikillisen oppimisen seitsemän piirrettä; leikillisyys, luovuus, tarinallisuus, yhteisöllisyys, kehollisuus, mediarikkaus ja oppimisen ilo. Yhdessä tekeminen ja leikkiminen, yhteisöllisyyden näkökulma tuotti erityisen paljon iloa. Oppimisen ilo summaa äänileikkien luonteen oppimisen ja erityisesti leikillisen oppimisen välineenä. Äänileikit tuottivat esikoululaisille iloa ja se näkyi äänileikkien aikana ilonkiljahduksina ja naurunpurskahduksina.


Tuuli Pekkarinen

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan: ”Tunnetaidot ja niiden harjoitteleminen esiopetuksessa Loimu-äänileikkisovelluksen avulla”.


Lähteet:


Ekman, P. (2009). Emotions revealed: Recognizing faces and feelings to improve communication and emotional life. Holt McDougal.

Kangas, M. (2014). Leikillisyyttä peliin: näkökulmia leikillisyyteen ja leikilliseen oppimiseen. Teoksessa Krokfors, L., Kangas, M. & Kopisto, K. (toim.) Oppiminen pelissä. Vastapaino.

Kansalasialoite. (2021). Tunne- ja vuorovaikutustaidot -oppiaineen kirjaaminen perusopetuslakiin. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8354




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...

Aliupseerien jatkuva oppiminen Ilmavoimissa

Puolustusvoimien suorituskyvyn takaa motivoitunut ja osaava henkilöstö (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2015). Alati muuttuva toimintaympäristö vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä (Ruohotie 2005), mihin Puolustusvoimat pyrkii vastaamaan panostamalla henkilöstön koulutukseen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2030+; Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2022). Aliupseerien täydennyskoulutus uudistui Puolustusvoimissa vuonna 2020 ja koostuu nykyisellään kolmesta kaikille yhteisestä opintokokonaisuudesta ja niiden välissä suoritettavista täydennyskoulutuksen opintojaksoista (Eironen 2020).  Selvitin pro gradu -tutkielmassani aliupseerien näkemyksiä jatkuvasta oppimisesta Ilmavoimissa. Jatkuvalla oppimisella viitataan yleisimmin työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ja tässä tutkimuksessa se on määritelty sellaiseksi koko elämän kestäväksi oman osaamisen kehittämiseksi ja uudistamiseksi, jonka tavoitteena on vastata muuttuvan työymp...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...