Siirry pääsisältöön

Loimu-äänileikit tunnetaitojen harjoittelemisen välineenä ja oppimisen ilon luojana

Valitsin pro gradu -tutkielmani aiheeksi tunnetaidot ja niiden harjoittelemisen Loimu-äänileikkisovelluksen avulla. Kiinnostuin aiheesta, koska äänileikki on uusi tapa oppia tunnetaitoja, sekä muita taitoja yhdessä muiden kanssa hauskasti ja toiminnallisesti oppien. Äänileikin käyttäminen erityisesti tunnetaitojen harjoittelun välineenä kiinnosti minua. Nykyään tunnetaitojen ja leikin merkitystä tuodaan esille yhä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen asiakirjoissa, kuten opetussuunnitelmissa. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen kirjaamisesta perusopetuslakiin tehtiin kansalaisaloite vuonna 2021. Se ei kuitenkaan saanut tarpeeksi kannatusta, jotta se olisi edennyt eduskunnan käsittelyyn. (Kansalaisaloite 2021.)

Keräsin tutkimukseni aineiston laadullisin menetelmin. Tutkimuksessani oli kaksi eri aineistoa. Molemmat aineistot kerättiin keväällä 2021 eräässä esikouluryhmässä. Videoin esikouluryhmää leikkimässä äänileikkejä ja lisäksi haastattelin esikouluopettajia tunnetaitoihin ja äänileikkeihin liittyen.

Haastatteluaineisto oli Stimulated recall -menetelmän mukaisesti teemahaastatteluilla kerätty. Teemahaastattelut tehtiin esikouluryhmän opettajille, joista toinen oli ammatiltaan varhaiskasvatuksen opettaja ja toinen luokanopettaja. Teemahaastatteluja varten videoin esikouluryhmän äänileikkituokiot. Äänileikkituokioihin osallistui 13 esikoululaista. Käytin videoita toisena aineistona, josta analysoin tunteiden ilmenemistä esikoululaisilla äänileikkituokion aikana. Teemahaastatteluista saadun aineiston analyysin tein aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Videoaineiston havainnoinnissa käytin hyödykseni Ekmanin (2009) määritelmää perustunteista. Havainnoin videolta esikoululaisten ilmeistä ja eleistä esille nousseita perustunteita; iloa, surua, pelkoa, vihaa, inhoa ja hämmästystä, ja niiden alatunteita.

Tutkimuksessa selvisi, että Loimu-äänileikit soveltuivat hyvin tunnetaitojen harjoittelemiseen esiopetuksessa.  Äänileikeissä esiintyy kaikkia perustunteita ja niiden alatunteita. Äänileikeissä käytetyt äänitehosteet ja musiikki saivat esikoululaisissa aikaan erityisesti vapautumisen tunnetta ja purkivat esikoululaisten jännitystä. Eniten äänileikkien aikana esiintyi ilon tunnetta ja sen alatunteita.   

Tunnetaitoja pidetään tärkeinä taitoina esiopetuksessa. Niiden harjoitteleminen on sekä suunnitelmallista että arjen eri tilanteissa tapahtuvaa. Esikouluopettajien mukaan yhä useammalla esikoululaisella on haasteita tunnetaidoissa, ja he tarvitsevat aikuisen apua ja tukea tunteiden kanssa toimimiseen. Varhaiskasvatuksessa resurssit ovat kuitenkin rajalliset ja aikaa menee paljon lapsiryhmän kanssa toimimiseen ja näin ollen kaikenlainen suunnitteluaika jää vähälle. Esikouluopettajat korostavat, että äänileikki on hyvä väline erilaisten taitojen harjoitteluun myös sen vuoksi, että se on valmis materiaali ja aikuinen saa käyttää säästyneen ajan lapsiryhmän tarpeisiin ja lasten tukemiseen.

Äänileikit sopivat luonteeltaan osaksi leikillistä oppimista. Niissä täyttyivät kaikki Kankaan (2014) määritelmän mukaiset leikillisen oppimisen seitsemän piirrettä; leikillisyys, luovuus, tarinallisuus, yhteisöllisyys, kehollisuus, mediarikkaus ja oppimisen ilo. Yhdessä tekeminen ja leikkiminen, yhteisöllisyyden näkökulma tuotti erityisen paljon iloa. Oppimisen ilo summaa äänileikkien luonteen oppimisen ja erityisesti leikillisen oppimisen välineenä. Äänileikit tuottivat esikoululaisille iloa ja se näkyi äänileikkien aikana ilonkiljahduksina ja naurunpurskahduksina.


Tuuli Pekkarinen

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan: ”Tunnetaidot ja niiden harjoitteleminen esiopetuksessa Loimu-äänileikkisovelluksen avulla”.


Lähteet:


Ekman, P. (2009). Emotions revealed: Recognizing faces and feelings to improve communication and emotional life. Holt McDougal.

Kangas, M. (2014). Leikillisyyttä peliin: näkökulmia leikillisyyteen ja leikilliseen oppimiseen. Teoksessa Krokfors, L., Kangas, M. & Kopisto, K. (toim.) Oppiminen pelissä. Vastapaino.

Kansalasialoite. (2021). Tunne- ja vuorovaikutustaidot -oppiaineen kirjaaminen perusopetuslakiin. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8354




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla