Siirry pääsisältöön

Loimu-äänileikit tunnetaitojen harjoittelemisen välineenä ja oppimisen ilon luojana

Valitsin pro gradu -tutkielmani aiheeksi tunnetaidot ja niiden harjoittelemisen Loimu-äänileikkisovelluksen avulla. Kiinnostuin aiheesta, koska äänileikki on uusi tapa oppia tunnetaitoja, sekä muita taitoja yhdessä muiden kanssa hauskasti ja toiminnallisesti oppien. Äänileikin käyttäminen erityisesti tunnetaitojen harjoittelun välineenä kiinnosti minua. Nykyään tunnetaitojen ja leikin merkitystä tuodaan esille yhä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen asiakirjoissa, kuten opetussuunnitelmissa. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen kirjaamisesta perusopetuslakiin tehtiin kansalaisaloite vuonna 2021. Se ei kuitenkaan saanut tarpeeksi kannatusta, jotta se olisi edennyt eduskunnan käsittelyyn. (Kansalaisaloite 2021.)

Keräsin tutkimukseni aineiston laadullisin menetelmin. Tutkimuksessani oli kaksi eri aineistoa. Molemmat aineistot kerättiin keväällä 2021 eräässä esikouluryhmässä. Videoin esikouluryhmää leikkimässä äänileikkejä ja lisäksi haastattelin esikouluopettajia tunnetaitoihin ja äänileikkeihin liittyen.

Haastatteluaineisto oli Stimulated recall -menetelmän mukaisesti teemahaastatteluilla kerätty. Teemahaastattelut tehtiin esikouluryhmän opettajille, joista toinen oli ammatiltaan varhaiskasvatuksen opettaja ja toinen luokanopettaja. Teemahaastatteluja varten videoin esikouluryhmän äänileikkituokiot. Äänileikkituokioihin osallistui 13 esikoululaista. Käytin videoita toisena aineistona, josta analysoin tunteiden ilmenemistä esikoululaisilla äänileikkituokion aikana. Teemahaastatteluista saadun aineiston analyysin tein aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Videoaineiston havainnoinnissa käytin hyödykseni Ekmanin (2009) määritelmää perustunteista. Havainnoin videolta esikoululaisten ilmeistä ja eleistä esille nousseita perustunteita; iloa, surua, pelkoa, vihaa, inhoa ja hämmästystä, ja niiden alatunteita.

Tutkimuksessa selvisi, että Loimu-äänileikit soveltuivat hyvin tunnetaitojen harjoittelemiseen esiopetuksessa.  Äänileikeissä esiintyy kaikkia perustunteita ja niiden alatunteita. Äänileikeissä käytetyt äänitehosteet ja musiikki saivat esikoululaisissa aikaan erityisesti vapautumisen tunnetta ja purkivat esikoululaisten jännitystä. Eniten äänileikkien aikana esiintyi ilon tunnetta ja sen alatunteita.   

Tunnetaitoja pidetään tärkeinä taitoina esiopetuksessa. Niiden harjoitteleminen on sekä suunnitelmallista että arjen eri tilanteissa tapahtuvaa. Esikouluopettajien mukaan yhä useammalla esikoululaisella on haasteita tunnetaidoissa, ja he tarvitsevat aikuisen apua ja tukea tunteiden kanssa toimimiseen. Varhaiskasvatuksessa resurssit ovat kuitenkin rajalliset ja aikaa menee paljon lapsiryhmän kanssa toimimiseen ja näin ollen kaikenlainen suunnitteluaika jää vähälle. Esikouluopettajat korostavat, että äänileikki on hyvä väline erilaisten taitojen harjoitteluun myös sen vuoksi, että se on valmis materiaali ja aikuinen saa käyttää säästyneen ajan lapsiryhmän tarpeisiin ja lasten tukemiseen.

Äänileikit sopivat luonteeltaan osaksi leikillistä oppimista. Niissä täyttyivät kaikki Kankaan (2014) määritelmän mukaiset leikillisen oppimisen seitsemän piirrettä; leikillisyys, luovuus, tarinallisuus, yhteisöllisyys, kehollisuus, mediarikkaus ja oppimisen ilo. Yhdessä tekeminen ja leikkiminen, yhteisöllisyyden näkökulma tuotti erityisen paljon iloa. Oppimisen ilo summaa äänileikkien luonteen oppimisen ja erityisesti leikillisen oppimisen välineenä. Äänileikit tuottivat esikoululaisille iloa ja se näkyi äänileikkien aikana ilonkiljahduksina ja naurunpurskahduksina.


Tuuli Pekkarinen

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan: ”Tunnetaidot ja niiden harjoitteleminen esiopetuksessa Loimu-äänileikkisovelluksen avulla”.


Lähteet:


Ekman, P. (2009). Emotions revealed: Recognizing faces and feelings to improve communication and emotional life. Holt McDougal.

Kangas, M. (2014). Leikillisyyttä peliin: näkökulmia leikillisyyteen ja leikilliseen oppimiseen. Teoksessa Krokfors, L., Kangas, M. & Kopisto, K. (toim.) Oppiminen pelissä. Vastapaino.

Kansalasialoite. (2021). Tunne- ja vuorovaikutustaidot -oppiaineen kirjaaminen perusopetuslakiin. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8354




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Psykologiset perustarpeet ja ammatillinen kasvu hoitotyön opiskelijoiden kokemana eri pedagogisissa menetelmissä

Hoitoalan vetovoimaisuus on muuttunut paljon vuosien varrella . Hoitajapula ilmenee Kevan (2023) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (2024) tilastoissa (Keva 2023; Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat 2024). Olisi tärkeää , että alalle hakeutuneet opiskelijat kokevat alan opinnot mielekkääksi opiskella ja että opintojen aikana tuetaan hyvinvointia ja kasvua tulevaksi hoitotyön ammattilaiseksi . Kokonaishyvinvointia voidaan edistää sillä , että psykologiset perustarpeet ( autonomia , kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus ), jotka pohjautuvat Decin ja Ryanin itsemääräämisteoriaan , tulevat täytetyiksi (Deci & Ryan 2008, 182-183). Kun opiskelija voi hyvin ja kasvaa opintojensa aikana , saadaan uusia työntekijöitä hoitoalalle , jolla voidaan puolestaan vaikuttaa hoitajapulaan . Pro gradu - tutkimuksessani tutkin , millaisia kokemuksia hoitotyön opiskelijoilla on psykologisten perustarpeiden ja ammatillisen kasvun toteutumisesta...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...