Siirry pääsisältöön

Yksin puurtamisesta yhteistyöhön

Inkluusion kehittyessä ja sen ollessa yhä enemmän osana perusopetusta, on sen mukana yhteistyö eri ammattiryhmien välillä kehittynyt aivan uudelle tasolle ja yhteistyö voi pitää sisällään paljon erilaista vuorovaikutusta. Yksi yhteistyön muoto, jota on toteutettu jo kauemman aikaa, on luokanopettajan ja koulunkäynninohjaajan välinen yhteistyö. Koulunkäynninohjaaja voi olla luokassa työskentelemässä vain muutamalla oppitunnilla, tai hänet on voitu määrätä luokkaan luokkakohtaiseksi ohjaajaksi, jolloin hän on luokassa pääsääntöisesti jokaisella oppitunnilla. Mahdollisesti ohjaajan resursseja voidaan käyttää myös siihen, että hän on jonkun tai joidenkin oppilaiden henkilökohtainen ohjaaja. Koulunkäynninohjaajan tuomaa ammattitietoisuutta ja osaamista pidetäänkin osana toimivan inkluusion toteutumista. Tutkielmassamme tutkimme luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien välistä yhteistyötä luokanopettajien kokemusten kautta. Erityisesti paneudumme siihen, millaisena yhteistyö ilmeni opettajan ja ohjaajan välillä, mitä tekijöitä opettajat pitivät toimivan yhteistyön edellytyksinä sekä kuinka merkitykselliseksi opettajat yhteistyön kokivat.

Keskityimme tutkielmassa luokanopettajien autenttisiin kokemuksiin yhteistyöstä koulunkäynninohjaajien kanssa. Metodologisena lähestymistapana hyödynsimme fenomenologiaa. Keräsimme aineiston keväällä 2021 teemahaastatteluilla, jotka toteutimme etänä maailmalla vallitsevan pandemian takia. Haastatteluihin osallistui kahdeksan opettajaa ympäri Suomea. Paikkakunnat olivat: Kittilä, Sodankylä, Taivalkoski, Oulu, Hämeenkyrö, Turku ja Helsinki. Haastateltavat olivat toteuttaneet yhteistyötä vähintään yhden lukukauden ajan ohjaajien kanssa. Kiinnitimme erityisen paljon huomiota aineiston analysointiin, jotta saimme tuotua opettajien kokemukset kuulluksi ilman, että menetimme tai muutimme niissä olevia merkityksiä. Kahden tutkijan yhteistyö nostaa tutkielman luotettavuutta. Tutkielman jokainen vaihe käytiin yhdessä läpi, jolloin saimme keskusteltua ja hyödynnettyä kahta näkökulmaa tutkielman eri vaiheissa.

Tutkielmamme tulokset toivat esiin pääsääntöisesti positiivisen asennoitumisen yhteistyöstä koulunkäynninohjaajan kanssa. Opettajat kertoivat, että toimiva yhteistyö ilmeni läsnäololla ja avun antamisella. Opettajat painottivat toimivan yhteistyön edellytyksinä tiedon jakamista, luottamusta toiseen ja yhteisten rutiinien sekä pelisääntöjen sopimista. Kaiken kaikkiaan opettajat kokivat yhteistyön koulunkäynninohjaajan kanssa hyvin merkitykselliseksi. Opettajat toivat kuitenkin esiin sen, että yhteistä suunnitteluaikaa ei juurikaan ole. Sille ei ole aikaa tai sen toteuttamiselle ei ole annettu aikaa. Opettajien vastauksista nousi esiin halu kehittää yhteistyötä koulunkäynninohjaajien kanssa.

Koemme, että tutkielmamme avulla niin luokanopettajat kuin koulunkäynninohjaajat voivat saada kehitysideoita omaan yhteistyöhönsä. Tulevina luokanopettajina saamme myös itse pohdittua sitä, millaista yhteistyö koulunkäynninohjaajan kanssa voi olla ja miten omalta osaltamme saamme luotua siitä mahdollisimman toimivaa sekä antoisaa molemmille osapuolille. Yhteisen suunnitteluajan mahdollistaminen voisi edesauttaa yhteistyötä suuresti ja sitä me haluamme tulevaisuudessa olla itse mahdollistamassa. Kuitenkin tutkielmassamme ilmeni kysymys siitä, tuleeko meidän opettajina mahdollistaa tämä aika, vai onko se loppupeleissä koulun johdon tehtävä.

Laura Kyyhkynen ja Vilma Leppänen
Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

Blogi kirjoitus perustuu pro gradu- tutkielmaan: ”Kukaan ihminen, vaikka olisi miten taitava, ei voi olla yksin joka paikassa.” Luokanopettajien kokemuksia yhteistyöstä koulunkäynninohjaajien kanssa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla