Siirry pääsisältöön

Väkivalta opettajan työssä

Tämä blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani, jossa tutkin alakoulun opettajien kohtaaman fyysisen väkivallan jälkikäsittelyä. Kiinnostus aiheeseen heräsi vuonna 2018 tehdyn kandidaatintutkielman pohjalta. Halusin tutkimuksellani selvittää, millaista väkivaltaa alakoulun opettajat kohtaavat työssään, kuinka usein he ovat kohdanneet väkivaltaa, miten väkivaltatilanteiden jälkikäsittely on hoidettu sekä onko väkivaltatilanteilla ollut vaikutusta työssäjaksamiseen.

Tutkimuksen aineiston keräsin Webropol -kyselylomakkeella keväällä 2020. Lomake koostui monivalintakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Julkaisin kyselylomakkeen kolmessa eri ryhmässä Facebookissa. Ryhmät, joissa kyselyn julkaisin, on tarkoitettu erityisesti alakoulun opettajille ja vastaajiksi pyydettiin opettajia, jotka ovat kohdanneet fyysistä väkivaltaa työssään. Kyselyyn vastasi 73 opettajaa eri puolilta Suomea. Analysoin aineiston sisällönanalyysin ja ristiintaulukoinnin (SPSS) avulla menetelmätriangulaatiota hyödyntäen.

Koulujen turvallisuus sekä opettajien hyvinvointi ja jaksaminen ovat tällä hetkellä erittäin paljon myös mediassa esillä. Lähiaikoina olemme joutuneet valitettavan usein lukemaan uutisia koulussa tapahtuneista väkivaltatilanteista. Näissä uutisissa usein kerrotaan oppilaisiin kohdistuneesta väkivallasta. Keskustelu koulujen turvallisuudesta on tärkeää, mutta ei tulisi unohtaa, että myös opettajilla on oikeus tehdä työtään turvallisessa ympäristössä. Myös opettajien hyvinvointi ja jaksaminen on saanut mediassa lähiaikoina paljon huomiota.

Tutkimuksen tuloksista nousi esille muutama ydinkohta. Jälkikäsittelystä kysyttäessä vain noin viidesosa vastaajista oli sitä mieltä, että he ovat saaneet tarvitsemaansa tukea tilanteiden jälkikäsittelyssä. Noin kolmasosa vastaajista toi myös esiin sen, että jälkikäsittelyyn ei ole mitään vakiintuneita menettelytapoja. Tämä oli sinänsä mielenkiintoinen tulos, sillä Opettajien ammattijärjestön mukaan (OAJ) on laadittu hyvinkin selvät toimintaohjeet. Toimintaohjeet löytyvät myös järjestön verkkosivuilta (https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/turvallinen-tyoymparisto/vakivalta/).

Opettajat toivat vastauksissaan selvästi esiin sen, että vaikka väkivaltatilanteista kerrottiin, harvoin ne kuitenkin johtivat mihinkään. Tapahtumista täytettiin usein ilmoitus kunnan omassa järjestelmässä ja esihenkilö saattoi kuitata ilmoituksen, mutta siihen asian käsittely saattoi jäädä. Opettajat toivoivatkin, että heihin olisi oltu aktiivisemmin yhteydessä tapahtuman tiimoilta.

Noin 75 % vastaajista oli täysin samaa mieltä tai osittain samaa mieltä siitä, että väkivallan tilanteet ovat heikentäneet heidän työhyvinvointiaan. Myös noin 70 % vastaajista ilmoittikin olevansa täysin samaa mieltä siitä, että pelkästään väkivallan uhan varjossa eläminen heikentää työhyvinvointia. Voidaan siis huomata, että myös väkivallan uhka on myös huomioon otettava asia, kun pohditaan opettajien työhyvinvointia. Kaksi kolmasosaa vastaajista kuitenkin totesi, ettei väkivaltatilanteet ole suoranaisesti johtaneet sairauspoissaoloihin. Onko siis niin, että tilanteisiin kiinnitetäänkin huomiota vasta sitten kun sairauspoissaolot alkavat merkittävästi lisääntyä? Vai olisiko kuitenkin syytä tehdä muutoksia jo aiemmin?

Katinka Povelainen
Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

Teksti pohjautuu kasvatustieteiden pro gradu -tutkielmaan ” ’Kuin purkaisi pommeja 6 tuntia päivässä’ Alakoulun opettajien kohtaaman fyysisen väkivallan jälkikäsittely”.



Lähde
Opettajien ammattijärjestö, 2022. Turvallisuus: Väkivalta. Saatavilla www-muodossa: https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/turvallinen-tyoymparisto/vakivalta/ (luettu 12.3.2022)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Psykologiset perustarpeet ja ammatillinen kasvu hoitotyön opiskelijoiden kokemana eri pedagogisissa menetelmissä

Hoitoalan vetovoimaisuus on muuttunut paljon vuosien varrella . Hoitajapula ilmenee Kevan (2023) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (2024) tilastoissa (Keva 2023; Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat 2024). Olisi tärkeää , että alalle hakeutuneet opiskelijat kokevat alan opinnot mielekkääksi opiskella ja että opintojen aikana tuetaan hyvinvointia ja kasvua tulevaksi hoitotyön ammattilaiseksi . Kokonaishyvinvointia voidaan edistää sillä , että psykologiset perustarpeet ( autonomia , kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus ), jotka pohjautuvat Decin ja Ryanin itsemääräämisteoriaan , tulevat täytetyiksi (Deci & Ryan 2008, 182-183). Kun opiskelija voi hyvin ja kasvaa opintojensa aikana , saadaan uusia työntekijöitä hoitoalalle , jolla voidaan puolestaan vaikuttaa hoitajapulaan . Pro gradu - tutkimuksessani tutkin , millaisia kokemuksia hoitotyön opiskelijoilla on psykologisten perustarpeiden ja ammatillisen kasvun toteutumisesta...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...