Siirry pääsisältöön

Väkivalta opettajan työssä

Tämä blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani, jossa tutkin alakoulun opettajien kohtaaman fyysisen väkivallan jälkikäsittelyä. Kiinnostus aiheeseen heräsi vuonna 2018 tehdyn kandidaatintutkielman pohjalta. Halusin tutkimuksellani selvittää, millaista väkivaltaa alakoulun opettajat kohtaavat työssään, kuinka usein he ovat kohdanneet väkivaltaa, miten väkivaltatilanteiden jälkikäsittely on hoidettu sekä onko väkivaltatilanteilla ollut vaikutusta työssäjaksamiseen.

Tutkimuksen aineiston keräsin Webropol -kyselylomakkeella keväällä 2020. Lomake koostui monivalintakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Julkaisin kyselylomakkeen kolmessa eri ryhmässä Facebookissa. Ryhmät, joissa kyselyn julkaisin, on tarkoitettu erityisesti alakoulun opettajille ja vastaajiksi pyydettiin opettajia, jotka ovat kohdanneet fyysistä väkivaltaa työssään. Kyselyyn vastasi 73 opettajaa eri puolilta Suomea. Analysoin aineiston sisällönanalyysin ja ristiintaulukoinnin (SPSS) avulla menetelmätriangulaatiota hyödyntäen.

Koulujen turvallisuus sekä opettajien hyvinvointi ja jaksaminen ovat tällä hetkellä erittäin paljon myös mediassa esillä. Lähiaikoina olemme joutuneet valitettavan usein lukemaan uutisia koulussa tapahtuneista väkivaltatilanteista. Näissä uutisissa usein kerrotaan oppilaisiin kohdistuneesta väkivallasta. Keskustelu koulujen turvallisuudesta on tärkeää, mutta ei tulisi unohtaa, että myös opettajilla on oikeus tehdä työtään turvallisessa ympäristössä. Myös opettajien hyvinvointi ja jaksaminen on saanut mediassa lähiaikoina paljon huomiota.

Tutkimuksen tuloksista nousi esille muutama ydinkohta. Jälkikäsittelystä kysyttäessä vain noin viidesosa vastaajista oli sitä mieltä, että he ovat saaneet tarvitsemaansa tukea tilanteiden jälkikäsittelyssä. Noin kolmasosa vastaajista toi myös esiin sen, että jälkikäsittelyyn ei ole mitään vakiintuneita menettelytapoja. Tämä oli sinänsä mielenkiintoinen tulos, sillä Opettajien ammattijärjestön mukaan (OAJ) on laadittu hyvinkin selvät toimintaohjeet. Toimintaohjeet löytyvät myös järjestön verkkosivuilta (https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/turvallinen-tyoymparisto/vakivalta/).

Opettajat toivat vastauksissaan selvästi esiin sen, että vaikka väkivaltatilanteista kerrottiin, harvoin ne kuitenkin johtivat mihinkään. Tapahtumista täytettiin usein ilmoitus kunnan omassa järjestelmässä ja esihenkilö saattoi kuitata ilmoituksen, mutta siihen asian käsittely saattoi jäädä. Opettajat toivoivatkin, että heihin olisi oltu aktiivisemmin yhteydessä tapahtuman tiimoilta.

Noin 75 % vastaajista oli täysin samaa mieltä tai osittain samaa mieltä siitä, että väkivallan tilanteet ovat heikentäneet heidän työhyvinvointiaan. Myös noin 70 % vastaajista ilmoittikin olevansa täysin samaa mieltä siitä, että pelkästään väkivallan uhan varjossa eläminen heikentää työhyvinvointia. Voidaan siis huomata, että myös väkivallan uhka on myös huomioon otettava asia, kun pohditaan opettajien työhyvinvointia. Kaksi kolmasosaa vastaajista kuitenkin totesi, ettei väkivaltatilanteet ole suoranaisesti johtaneet sairauspoissaoloihin. Onko siis niin, että tilanteisiin kiinnitetäänkin huomiota vasta sitten kun sairauspoissaolot alkavat merkittävästi lisääntyä? Vai olisiko kuitenkin syytä tehdä muutoksia jo aiemmin?

Katinka Povelainen
Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

Teksti pohjautuu kasvatustieteiden pro gradu -tutkielmaan ” ’Kuin purkaisi pommeja 6 tuntia päivässä’ Alakoulun opettajien kohtaaman fyysisen väkivallan jälkikäsittely”.



Lähde
Opettajien ammattijärjestö, 2022. Turvallisuus: Väkivalta. Saatavilla www-muodossa: https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/turvallinen-tyoymparisto/vakivalta/ (luettu 12.3.2022)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...

Aliupseerien jatkuva oppiminen Ilmavoimissa

Puolustusvoimien suorituskyvyn takaa motivoitunut ja osaava henkilöstö (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2015). Alati muuttuva toimintaympäristö vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä (Ruohotie 2005), mihin Puolustusvoimat pyrkii vastaamaan panostamalla henkilöstön koulutukseen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2030+; Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2022). Aliupseerien täydennyskoulutus uudistui Puolustusvoimissa vuonna 2020 ja koostuu nykyisellään kolmesta kaikille yhteisestä opintokokonaisuudesta ja niiden välissä suoritettavista täydennyskoulutuksen opintojaksoista (Eironen 2020).  Selvitin pro gradu -tutkielmassani aliupseerien näkemyksiä jatkuvasta oppimisesta Ilmavoimissa. Jatkuvalla oppimisella viitataan yleisimmin työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ja tässä tutkimuksessa se on määritelty sellaiseksi koko elämän kestäväksi oman osaamisen kehittämiseksi ja uudistamiseksi, jonka tavoitteena on vastata muuttuvan työymp...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...