Siirry pääsisältöön

Väkivalta opettajan työssä

Tämä blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani, jossa tutkin alakoulun opettajien kohtaaman fyysisen väkivallan jälkikäsittelyä. Kiinnostus aiheeseen heräsi vuonna 2018 tehdyn kandidaatintutkielman pohjalta. Halusin tutkimuksellani selvittää, millaista väkivaltaa alakoulun opettajat kohtaavat työssään, kuinka usein he ovat kohdanneet väkivaltaa, miten väkivaltatilanteiden jälkikäsittely on hoidettu sekä onko väkivaltatilanteilla ollut vaikutusta työssäjaksamiseen.

Tutkimuksen aineiston keräsin Webropol -kyselylomakkeella keväällä 2020. Lomake koostui monivalintakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Julkaisin kyselylomakkeen kolmessa eri ryhmässä Facebookissa. Ryhmät, joissa kyselyn julkaisin, on tarkoitettu erityisesti alakoulun opettajille ja vastaajiksi pyydettiin opettajia, jotka ovat kohdanneet fyysistä väkivaltaa työssään. Kyselyyn vastasi 73 opettajaa eri puolilta Suomea. Analysoin aineiston sisällönanalyysin ja ristiintaulukoinnin (SPSS) avulla menetelmätriangulaatiota hyödyntäen.

Koulujen turvallisuus sekä opettajien hyvinvointi ja jaksaminen ovat tällä hetkellä erittäin paljon myös mediassa esillä. Lähiaikoina olemme joutuneet valitettavan usein lukemaan uutisia koulussa tapahtuneista väkivaltatilanteista. Näissä uutisissa usein kerrotaan oppilaisiin kohdistuneesta väkivallasta. Keskustelu koulujen turvallisuudesta on tärkeää, mutta ei tulisi unohtaa, että myös opettajilla on oikeus tehdä työtään turvallisessa ympäristössä. Myös opettajien hyvinvointi ja jaksaminen on saanut mediassa lähiaikoina paljon huomiota.

Tutkimuksen tuloksista nousi esille muutama ydinkohta. Jälkikäsittelystä kysyttäessä vain noin viidesosa vastaajista oli sitä mieltä, että he ovat saaneet tarvitsemaansa tukea tilanteiden jälkikäsittelyssä. Noin kolmasosa vastaajista toi myös esiin sen, että jälkikäsittelyyn ei ole mitään vakiintuneita menettelytapoja. Tämä oli sinänsä mielenkiintoinen tulos, sillä Opettajien ammattijärjestön mukaan (OAJ) on laadittu hyvinkin selvät toimintaohjeet. Toimintaohjeet löytyvät myös järjestön verkkosivuilta (https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/turvallinen-tyoymparisto/vakivalta/).

Opettajat toivat vastauksissaan selvästi esiin sen, että vaikka väkivaltatilanteista kerrottiin, harvoin ne kuitenkin johtivat mihinkään. Tapahtumista täytettiin usein ilmoitus kunnan omassa järjestelmässä ja esihenkilö saattoi kuitata ilmoituksen, mutta siihen asian käsittely saattoi jäädä. Opettajat toivoivatkin, että heihin olisi oltu aktiivisemmin yhteydessä tapahtuman tiimoilta.

Noin 75 % vastaajista oli täysin samaa mieltä tai osittain samaa mieltä siitä, että väkivallan tilanteet ovat heikentäneet heidän työhyvinvointiaan. Myös noin 70 % vastaajista ilmoittikin olevansa täysin samaa mieltä siitä, että pelkästään väkivallan uhan varjossa eläminen heikentää työhyvinvointia. Voidaan siis huomata, että myös väkivallan uhka on myös huomioon otettava asia, kun pohditaan opettajien työhyvinvointia. Kaksi kolmasosaa vastaajista kuitenkin totesi, ettei väkivaltatilanteet ole suoranaisesti johtaneet sairauspoissaoloihin. Onko siis niin, että tilanteisiin kiinnitetäänkin huomiota vasta sitten kun sairauspoissaolot alkavat merkittävästi lisääntyä? Vai olisiko kuitenkin syytä tehdä muutoksia jo aiemmin?

Katinka Povelainen
Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

Teksti pohjautuu kasvatustieteiden pro gradu -tutkielmaan ” ’Kuin purkaisi pommeja 6 tuntia päivässä’ Alakoulun opettajien kohtaaman fyysisen väkivallan jälkikäsittely”.



Lähde
Opettajien ammattijärjestö, 2022. Turvallisuus: Väkivalta. Saatavilla www-muodossa: https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/turvallinen-tyoymparisto/vakivalta/ (luettu 12.3.2022)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla