Siirry pääsisältöön

Miten jalkapallolahjakkuuksien kaksoisura-arjen toteuttamista rakennetaan ja tuetaan suomalaisissa jalkapallolukioissa?

Urheilijoiden haastatteluissa mainitaan usein menestyksen taustalla olevien ihmisten äärimmäisen suuri merkitys, mikä voi kuulostaa normaalilta sanahelinältä satunnaisesti urheilua seuraavalle ihmiselle, joka näkee vain jäävuoren huipun, eli itse kilpailun. Mutta keitä ovat ne henkilöt, jotka ovat läsnä urheilijoiden kasvun ja kehityksen tukena päivittäisessä elämässä, niin hyvinä, kuin kaikista huonoimpinakin hetkinä? Millaista työtä Suomessa tehdään urheilulahjakkuuksien arkipäiväisen ja kokonaisvaltaisen elämän tukemisessa? Tämän tyylisten ajatusten ja oman mielenkiintoni pohjalta käsittelin pro gradu -tutkielmassani suosikkiurheilulajini jalkapallon näkökulmasta toimintaympäristöjä, joissa tuetaan herkässä toisen asteen vaiheessa olevien suomalaisten nuorten jalkapallolahjakkuuksien urheilu-uran ja koulutuksen yhdistämistä menestyksekkäästi. Kaksoisura käsitteenä tarkoittaa urheilu-uran yhdistämistä opintoihin tai työhön siten, että molempien urien välillä vallitsee tasapaino. Onnistuneen kaksoisuran on todettu tuovan urheilijoiden elämään turvaa sekä mahdollisuuksia siirtyä onnistuneesti työuraan kilpaurheilu-uran jälkeen. (Ryba, Aunola, Ronkainen, Selänne & Kalaja 2016; Nikander, Saarinen, Aunola, Kalaja & Ryba 2021.)

Lähestyin aihetta koulutuksen ja urheilu-uran onnistuneen yhdistämisen mahdollistavan arjen rakentamisen näkökulmasta. Tutkimukseni teoreettinen lähestymistapani pohjautui kaksoisuraa käsitteleviin teoreettisiin lähestymistapoihin ja malleihin. Merkittävä vertailukohta omalle tutkimukselleni oli erityisesti eräs tanskalainen case-tutkimus Aarhusin urheilijaystävällisestä yliopistosta, sekä kansainvälisten kaksoisuratutkimusten myötä muotoutunut kaksoisuran kehitysympäristön kymmenen menestyspiirteen taulukko. Näitä malleja hyödyntämällä sain tietoa erilaisista kaksoisuraan liittyvästä teoreettisesta pohjatiedosta. (Henriksen, Storm, Kuettel, Linner & Stambulova 2020; Nikander ym. 2021; ECO-DC 2017.) Toteutin tutkimukseni laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineistoni keräsin teemahaastattelemalla yhtä valmentajaa ja kahta opinto-ohjaajaa. Haastateltavat työskentelevät kahdessa suomalaisessa, vahvasti jalkapalloon profiloituneista toisen asteen toimintaympäristöissä, joista käytin tutkimuksessani nimeä jalkapallolukiot. Nämä kaksi jalkapallolukiota valikoituvat tutkimukseni kohteiksi sen perusteella, että lukioiden kerrottiin tekevän vahvaa yhteistyötä paikallisten, Suomessa menestyneiden jalkapalloseurojen kanssa. Halusin myös rajata tutkimuskohteet siten, että kohteet sijaitsivat keskikokoisissa suomalaisissa kaupungeissa. Aineiston analyysissa hyödynsin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jossa vertasin nuoren jalkapalloilijoiden arjen jaottelua hyödyntämällä analysoimastani aineistostani esille nostamiani havaintoja kaksoisuratutkimuksiin ja -malleihin.

Tutkimustuloksieni mukaan suomalaisissa jalkapallolukioissa nuorten jalkapalloilijoiden ympärillä on tiivis tukiverkosto. Tätä tiivistä verkostoa kuvasin tutkimuksessani ekologisella mallilla, jossa kuvasin yhteyksiä eri toimijoiden kesken (Henriksen ym. 2020). Tutkimukseni analyysin mukaan jalkapallolukioiden toiminnasta oli myös havaittavissa kaikkia kaksoisuran kymmenen menestyspiirteen osia, mikä kertoo jalkapallolukioiden toiminnan olevan kauttaaltaan laadukasta (Nikander ym. 2021; ECO-DC 2017). Jalkapallolukioiden toiminnassa on merkille pantavaa se, että seuran ja oppilaitoksen välillä on tiivis yhteistyö, jonka avulla nuorten jalkapalloilijoiden kaksoisura-arkea pyritään rakentamaan ja tukemaan siten, että nuorilla jalkapalloilijoilla olisi parhaat mahdollisuudet toteuttaa menestyksekkäästi kumpaakin uraa. Konkreettisesti yhteistyö profiloitui tutkimukseni mukaan erityisesti valmentajan ja opinto-ohjaajan väliseen tiiviiseen yhteistyöhön. Tämän yhteistyön myötä nuorten arkea suunniteltiin järjestelmällisesti. Esimerkiksi jalkapallokauden kiireisimpinä aikoina koulun lukujärjestystä kevennettiin, kun taas jalkapallokauden ollessa tauolla lukujärjestykseen lisättiin enemmän tunteja. Jalkapallolukioiden toiminnan erityispiirre oli myös se, että jalkapallolukioiden ympäristö oli poikkeuksellisen tiivis – urheiluun liittyvät harjoituspaikat olivat lähellä nuorten jalkapalloilijoiden oppilaitoksia ja asuntoja. Tutkimukseni mukaan jalkapallolukioiden tiiviissä ympäristöissä nuorilla jalkapalloilijoilla oli myös poikkeukselliset mahdollisuudet joukkuekavereiden tukeen elämän kaikilla osa-alueilla – koulun, urheilun ja vapaa-ajan osalta. Tuloksieni mukaan jalkapallolukioiden onnistuneen arjen rakentamiseen ja toteuttamiseen liittyi myös uhkakuvia. Toisen jalkapallolukion ekologiseen rakenteeseen linkittyneen edustusjoukkueen taloudellisten haasteiden vuoksi akatemiajoukkueen arki vaikeutui – esimerkiksi liiallisen pelaajavaihtuvuuden vuoksi akatemiajoukkueen harjoituksia oli vaikeaa järjestää tarpeeksi laadukkaasti.

Tutkimukseni loppuvaiheessa ajatukseni seilailivat vahvasti siihen suuntaan, että miten tutkimustuloksiani voisi hyödyntää tulevaisuudessa? Henriksen ja Christensen (2013) puhuivat omassa tutkimuksessaan sosiaalisen vastuun näkökulmasta nuorten urheilijoiden elämässä. Sosiaalisen vastuun mukaisesti nuorten urheilijoiden elämässä pitäisi pyrkiä huomioimaan elämän kaikkien osa-alueiden vaikutukset, ja ehkäistä liian yksipuolista panostamista pelkästään tiettyyn osa-alueeseen, kuten urheiluun. (Henriksen & Christensen 2013, 77–87.) Mielestäni Suomessa voitaisiin luoda yhä kestävämpää urheilun ja koulutuksen yhteistyöverkostoa, jonka myötä vähennettäisiin riskiä ei-toivottuihin ja ennenaikaisiin urheilu-urien lopettamisiin. Tutkimustulosteni mukaisesti seurojen ja oppilaitosten välinen tiivis yhteistyö voisi olla yksi askel kohti yhä syvempää kaksoisura-ajattelun edistymistä, mikä voisi myös mahdollisesti edesauttaa yhä kestävämpää seuratoimintaa, jonka hyödyt säteilevät laajasti yhteiskunnan hyödyksi (Palloliitto 2021). Tulevaisuudessa olisikin mielestäni mielenkiintoista saada lisätutkimusta erilaisista suomalaisista kaksoisuraympäristöistä sekä seuratyöstä. Tutkimukseni toi esille havaintoja siitä, että täällä Suomessa on tehty jo paljon hienoa työtä, usealla eri tasolla, mutta varmasti Suomessa olisi potentiaalia kehittää toimintamalleja yhä pidemmälle ja kestävämmiksi.


Elmeri Heikkilä
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan: ”Omaa juttua rakentamassa – Nuorten jalkapalloilijoiden kaksoisuria tukevan arjen rakentaminen suomalaisissa jalkapallolukioissa”



Lähteet:

Henriksen, K. & Christensen, M. K. (2013). Athletes' careers in Denmark – Nurturing athletic talents. Teoksessa Athletes' careers across cultures. Stambulova, N. B., & Ryba, T. V. (toim.). Taylor & Francis Group. Saatavilla: https://ebookcentral-proquest-com.ezproxy.ulapland.fi/lib/ulapland-ebooks/reader.action?docID=1211734

Henriksen, K., Storm, L. K., Kuettel, A., Linner, L. & Stambulova, N. (2020). A holistic ecological ap-proach to sport and study: The case of an athlete friendly university in Denmark. Psychology of Sport and Exercise 47. https://doi.org/10.1016/j.psychsport.2019.101637

Nikander, A., Saarinen, M., Aunola, K., Kalaja, S. & Ryba, T. V. (2021). Urheilu-uran yhdistäminen koulutukseen: Kaksoisuraympäristöt ja urheilulukioiden menestystekijät Suomessa. Liikunta ja tie-de, 58(1),77–85. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/74225/lt_1_2021_s77-85.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ryba, T. V., Aunola, K., Ronkainen, N. J., Selänne, H., & Kalaja, S. (2016). Urheilijoiden kaksoisuraan liittyvän tutkimuksen tämänhetkinen tilanne Suomessa. Liikunta ja tiede, 53 (23), 88–95. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/50530

Suomen Palloliitto. (2021). Saatavilla: https://www.palloliitto.fi/jalkapallouutiset/jalkapallon-hyoty-suomen-yhteiskunnalle-125-miljardia-euroa-vuodessa-nain-se (Viitattu 22.3.2022)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla