Mistä alakoulun musiikinopettajan kompetenssi syntyy?

Opiskeluaikanani olen törmännyt erityisesti musiikin opettamiseen liittyviin negatiivisiin asenteisiin ja haasteisiin. Esimerkiksi opetusharjoitteluissa musiikki on monelle opiskelijalle tietynlainen peikko. Itsekin olen huomannut musiikin tunteja pitäessäni, että ne ovat olleet erityisen kuormittavia ja jossain määrin myös stressaavia. Vuonna 2011 tehty oppimistulosten arviointi osoitti, että kolmasosa musiikkia opettavista opettajista ei omannut kelpoisuutta tehtävään (yle.fi). Vaikka olen itsekin suorittanut musiikin erikoistumisopinnot, on minulle jäänyt hieman varjoon se, mitä musiikinopettajan pitää todella osata.

Valitsin tämän pro gradu -tutkielmani aiheeksi musiikin opettamisen kompetenssin, johon kiinnostukseni syntyi jo aiemmin kandidaatin tutkielmaa tehdessä. Kompetenssilla määritellään kasvatustieteessä yksilön osaamista työkentällä, joskin tarkka määrittely vaihtelee. Käsitin itse tutkielmassani kompetenssin yksilön tietoina, taitoina, kykyinä ja valmiuksina toteuttaa sekä suunnitella opetusta. Esimerkiksi Henna Suomi (2019) totesi väitöskirjassaan, että suurin osa hänen tutkimistaan luokanopettajaopiskelijoista koki musiikin opettamisen haastavaksi tai jopa mahdottomaksi tulevassa työssään. Halusin tässä tutkielmassa keskittyä työelämässä oleviin luokanopettajiin. Keräsin aineiston laadullisin menetelmin viidellä teemahaastattelulla keväällä 2021. Haastatteluihin osallistui viisi musiikkiin erikoistunutta luokanopettajaa, jotka omasivat useamman vuoden kokemuksen musiikin opettamisesta. Haastateltavien opetus-, musiikkiharrastus- ja työtaustat poikkesivat toisistaan melko suuresti, mikä loi mielenkiintoisia asetelmia haastattelun toteuttamiselle. Haastatteluihin osallistui muun muassa pienen kyläkoulun opettaja, musiikkia opettava rehtori sekä yhdysluokanopettaja. Suoritin aineiston analyysin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimuksessa selvisi, että musiikin opettamisen kompetenssi muodostuu yksilön omakohtaisen polun kautta musiikillisesta tietotaidosta, pedagogiikasta sekä motivaatiosta. Opettajien musiikillisen tietotaidon taustalla vaikutti vahva kiinnostus musiikkia kohtaan. Musiikillisen tietotaidon osalta opettajan kompetenssissa erityisen tärkeää on monitaituruus. Monitaituri-musiikinopettaja hallitsee monella soittimella esimerkiksi muutamia sointuja sen sijaan, että osaa esimerkiksi soittaa vain yhtä soitinta virtuoosimaisesti. Monitaituruuteen liittyy myös erilaisten työvälineiden hallinta. Lisäksi musiikin oppiaineen luonne mahdollistaa luokanopettajalle oman pedagogiikkansa vapaata toteuttamista. Luokanopettaja voi esimerkiksi eheyttää musiikkia muihin oppiaineisiin, vaikka lukujärjestyksen tuntimäärä rajoittuisikin yhteen tuntiin viikossa. Musiikin opettamiseen vaikuttaa erityisesti opetuksen resurssit sekä oppilasryhmät, joiden luomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin opettaja vastaa kompetenssillaan. Esimerkiksi soitinten määrä ja kunto vaihtelee suuresti eri kouluissa, mikä luo erilaisia lähtökohtia musiikinopetukselle. Opettajan tärkeinä taitoina korostui ryhmänhallinta sekä kyky motivoida ja kyky hyödyntää taito- ja taideaineiden mahdollisuuksia. Taito- ja taideaineiden osalta tärkeä huomio oli, että esimerkiksi musiikista nauttiminen on myös oppimista. Lisäksi musiikin opettaminen elää opetusmaailman muutoksen keskellä ja monipuolistuu jatkuvasti sekä opetussuunnitelman että työvälineiden kannalta. Esimerkiksi musiikkiteknologiset välineet ja sovellukset ovat nykyään osana opettajan työelämää. Musiikin opettaminen on myös opettajalle oppimista.

Juho Kinnunen

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan: ”Musiikkiin erikoistuneiden luokanopettajien käsityksiä musiikin opettamisen kompetenssista”.

Lähteet:

Suomi, H. 2019. Pätevä musiikin opettamiseen? Luokanopettajaksi valmistuvan musiikillinen kompetenssi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toteuttamisen näkökulmasta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

https://yle.fi/uutiset/3-9919098 (Luettu 13.3.2022)