Blogikirjoitukseni perustuu pro gradu -tutkielmaani, jossa selvitin vuosien 2017 ja 2020 Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys Lapin yliopistossa -kyselyiden avulla, millaisia kokemuksia opiskelijoilla on Lapin yliopiston yhteisöllisyydestä. Lapin yliopiston ylioppilaskunnan teettämä kysely oli lähetetty opiskelijoiden sähköposteihin, joihin he olivat vapaaehtoisesti saaneet vastata. Yhteisöllisyydestä ja yhteisöstä on muodostettu erilaisia määritelmiä, jotka rajaavat ilmiön olemusta. Fenomenologiselle tutkimukselle ominaisesti en kuitenkaan nojannut mihinkään valmiiseen teoriaan tai määritelmään yhteisöllisyydestä, vaan yhteisöllisyyden määritelmä muodostui Lapin yliopiston opiskelijoiden kokemusten pohjalta. Tutkielmani keskittyi aineiston avoimiin kysymyksiin, jotka analysoin fenomenologisella analyysilla.
Yhteisöllisyyden ajatellaan usein olevan sellainen ilmiö, jonka halutaan toteutuvan kaikissa yhteisöissä. Lapin yliopiston tasa-arvo ja yhdenvertaisuus suunnitelmassakin (2020–2023), yksi mainittavista arvoista on yhteisöllisyys. Vaikka monien yliopistojen arvoihin kuuluu yhteisöllisyys (Juppo 2009, 22–24), tutkimuksia korkeakoulujen yhteisöllisyydestä on tehty hyvin vähän. Koronapandemian myötä korkeakouluissa koettavan yhteisöllisyyden merkitys on kuitenkin noussut esiin. Uutisissa on kerrottu, miten huonosti opiskelijat voivat, kun he ovat joutuneet opiskelemaan etäyhteyksin. Mahdollisesti ja toivottavasti tällainen uutisointi lisää kiinnostusta tutkia korkeakoulujen yhteisöllisyyttä.
Tutkimustulokseni yhteisöllisyyden kokemuksista olivat monipuolisia. Jaoin yhteisöllisyyden ilmiön kuuteen eri merkityskategoriaan opiskelijoiden kokemusten perusteella. Merkityskategorioiden alle luokittelin vielä spesifejä merkityskategorioita, jotka jäsensivät merkityskategorioita. Merkityskategorioitani olivat: yhteisöllisyyden laatu, yhteisöllisyys järjestöissä ja tapahtumissa, yhteisöllisyys sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, yhteisöllisyys opiskelussa, yhteisöllisyys ulkoisissa tekijöissä ja ei yhteisöllisyyden kokemusta. Viidessä ensimmäisessä merkityskategoriassa esiintyi yhteisöllisyyttä tukevia sekä yhteisöllisyyttä heikentäviä kokemuksia. Ei yhteisöllisyyden kokemusta -merkityskategoriassa oli ainoastaan vastauksia, joissa ei perusteltu, miksi yhteisöllisyyttä ei koeta.
Ulkoiset tekijät; yliopiston koko, yliopiston rakennus ja yliopiston sijainti, luovat opiskelijoiden kokemusten mukaan eniten yhteisöllisyyttä. Lähes kaikkien vastausten mukaan ulkoiset tekijät koettiin ainoastaan yhteisöllisyyttä luovina eli ristiriitaisia vastauksia esiintyi hyvin vähän tässä merkityskategoriassa. Ulkoisiin tekijöihin liittyneet vastaukset painottuivat selkeästi eniten yliopiston kokoon. Pienessä yliopistossa ihmiset tulevat kasvoista tutuiksi. Tämän takia saatetaan kokea, että ihmiset ovat tuttuja, vaikka heitä ei oikeasti tuntisi. Pienen ihmismäärän lisäksi vastauksissa nousi positiivisesti esiin se, että Lapin yliopisto toimii yhdellä kampuksella, joka on yhdessä rakennuksessa. Missään muussa Suomen yliopistossa ei näin ole.
Muihin merkityskategorioihin liitettyjä vastauksia oli keskenään lähes saman verran. Muissa merkityskategorioissa esiintyi myös enemmän ristiriitaisia vastauksia. Koska analysoin kahden eri vuoden kyselyjä, vertailin niissä esiintyviä vastauksia ja vastausmääriä hieman toisiinsa. Vastaukset eri kyselyiden välillä liittyivät täysin samoihin teemoihin, minkä takia muodostin molemmista samanlaiset merkityskategoriat. Vastauksia oli suhteessa lähes saman verran molemmissa kyselyissä jokaisessa merkityskategoriassa. Suurin eroavaisuus oli yhteisöllisyys sosiaalisessa vuorovaikutuksessa -merkityskategoriassa. Vuonna 2020 sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä yhteisöllisyyden luojana oli painotettu selvästi enemmän. Tämä saattoi johtua koronapandemiasta, jonka takia ihmisten sosiaalinen vuorovaikutus oli rajoittunutta.
Pepita Aho
Teksti pohjautuu kasvatustieteiden pro gradu -tutkielmaan ”Opiskelijoiden kokemuksia yhteisöllisyydestä Lapin yliopistossa”.
Lähteet:
Juppo, Virpi 2009. Arvot suomalaisessa yliopistossa. Hallinnon tutkimus 4/2009. Saatavilla www-muodossa:
https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/100119/57669 (Luettu 21.1.2022)
Yhteisöllisyyden ajatellaan usein olevan sellainen ilmiö, jonka halutaan toteutuvan kaikissa yhteisöissä. Lapin yliopiston tasa-arvo ja yhdenvertaisuus suunnitelmassakin (2020–2023), yksi mainittavista arvoista on yhteisöllisyys. Vaikka monien yliopistojen arvoihin kuuluu yhteisöllisyys (Juppo 2009, 22–24), tutkimuksia korkeakoulujen yhteisöllisyydestä on tehty hyvin vähän. Koronapandemian myötä korkeakouluissa koettavan yhteisöllisyyden merkitys on kuitenkin noussut esiin. Uutisissa on kerrottu, miten huonosti opiskelijat voivat, kun he ovat joutuneet opiskelemaan etäyhteyksin. Mahdollisesti ja toivottavasti tällainen uutisointi lisää kiinnostusta tutkia korkeakoulujen yhteisöllisyyttä.
Tutkimustulokseni yhteisöllisyyden kokemuksista olivat monipuolisia. Jaoin yhteisöllisyyden ilmiön kuuteen eri merkityskategoriaan opiskelijoiden kokemusten perusteella. Merkityskategorioiden alle luokittelin vielä spesifejä merkityskategorioita, jotka jäsensivät merkityskategorioita. Merkityskategorioitani olivat: yhteisöllisyyden laatu, yhteisöllisyys järjestöissä ja tapahtumissa, yhteisöllisyys sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, yhteisöllisyys opiskelussa, yhteisöllisyys ulkoisissa tekijöissä ja ei yhteisöllisyyden kokemusta. Viidessä ensimmäisessä merkityskategoriassa esiintyi yhteisöllisyyttä tukevia sekä yhteisöllisyyttä heikentäviä kokemuksia. Ei yhteisöllisyyden kokemusta -merkityskategoriassa oli ainoastaan vastauksia, joissa ei perusteltu, miksi yhteisöllisyyttä ei koeta.
Ulkoiset tekijät; yliopiston koko, yliopiston rakennus ja yliopiston sijainti, luovat opiskelijoiden kokemusten mukaan eniten yhteisöllisyyttä. Lähes kaikkien vastausten mukaan ulkoiset tekijät koettiin ainoastaan yhteisöllisyyttä luovina eli ristiriitaisia vastauksia esiintyi hyvin vähän tässä merkityskategoriassa. Ulkoisiin tekijöihin liittyneet vastaukset painottuivat selkeästi eniten yliopiston kokoon. Pienessä yliopistossa ihmiset tulevat kasvoista tutuiksi. Tämän takia saatetaan kokea, että ihmiset ovat tuttuja, vaikka heitä ei oikeasti tuntisi. Pienen ihmismäärän lisäksi vastauksissa nousi positiivisesti esiin se, että Lapin yliopisto toimii yhdellä kampuksella, joka on yhdessä rakennuksessa. Missään muussa Suomen yliopistossa ei näin ole.
Muihin merkityskategorioihin liitettyjä vastauksia oli keskenään lähes saman verran. Muissa merkityskategorioissa esiintyi myös enemmän ristiriitaisia vastauksia. Koska analysoin kahden eri vuoden kyselyjä, vertailin niissä esiintyviä vastauksia ja vastausmääriä hieman toisiinsa. Vastaukset eri kyselyiden välillä liittyivät täysin samoihin teemoihin, minkä takia muodostin molemmista samanlaiset merkityskategoriat. Vastauksia oli suhteessa lähes saman verran molemmissa kyselyissä jokaisessa merkityskategoriassa. Suurin eroavaisuus oli yhteisöllisyys sosiaalisessa vuorovaikutuksessa -merkityskategoriassa. Vuonna 2020 sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä yhteisöllisyyden luojana oli painotettu selvästi enemmän. Tämä saattoi johtua koronapandemiasta, jonka takia ihmisten sosiaalinen vuorovaikutus oli rajoittunutta.
Pepita Aho
Teksti pohjautuu kasvatustieteiden pro gradu -tutkielmaan ”Opiskelijoiden kokemuksia yhteisöllisyydestä Lapin yliopistossa”.
Lähteet:
Juppo, Virpi 2009. Arvot suomalaisessa yliopistossa. Hallinnon tutkimus 4/2009. Saatavilla www-muodossa:
https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/100119/57669 (Luettu 21.1.2022)
Kommentit
Lähetä kommentti