Yliopisto-opetuksessa kiinnitetään nykyisin yhä enenevissä määrin huomiota pedagogisiin ratkaisuihin. Erilaiset pedagogiset mallit antavatkin hyvän pohjan opetuksen toteuttamiselle, mutta ne eivät välttämättä selitä, miksi jokin pedagoginen ratkaisu on toiminut yhdessä tilanteessa ja toisessa taas ei. Yksi näkökulma tähän on opetustilanteen subjektiivisuus. Opetuksessa on aina läsnä erilaisia opiskelijoita omine tarpeineen ja mielenkiinnonkohteineen. Näiden erilaisten tarpeiden ja mielenkiinnonkohteiden pohjalta jokaiselle opiskelijalle muodostuu omanlainen kokemus tietystä opetustilanteesta. Tutkin pro-gradu -tutkielmassani yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia luento-opetuksesta ja ryhmätyöstä. Tutkimus on toteutettu teemahaastattelulla ja haastatteluihin osallistui neljä yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteiden opiskelijaa. Vaikka tulokset rakentuivat haastateltavien yksilöllisten kokemuksien sekä mielenkiinnonkohteiden ja tarpeiden perusteella, liittivät haastateltavat myös paljon samoja tekijöitä luento-opetus- ja ryhmätyökokemuksiin. Tässä blogitekstissä tarkastelen opettajan ja opiskelijoiden roolia haastateltavien kokemuksissa.
Molempien opetusmenetelmien positiivisissa ja negatiivissa kokemuksissa korostui muiden opiskelijoiden rooli. Muiden opiskelijoiden rooli perustui ryhmätyössä ennen kaikkea muiden ryhmäläisten haluun panostaa ryhmätyöhön. Ryhmätyö koettiinkin kaikkein mieluisampana silloin, kun ryhmäläisillä oli yhteisymmärrys oppimis- ja/tai arvosanatavoitteista. Luento-opetuksessa muiden opiskelijoiden rooli korostui oppimista ja vuorovaikutusta edistävän ilmapiirin syntymisessä.
Muiden opiskelijoiden toiminta tai toimimatta jättäminen, kuten kysymyksien esittäminen ja istumapaikan valinta, viesti haastateltaville joko heidän motivaatiostaan tai sen puutteesta, jotka taas vaikuttivat haastateltavan halukkuuteen osallistua opetukseen ja tätä kautta oppimisilmapiiriin. Pahimmassa tapauksessa muiden opiskelijoiden kertomat negatiivissävytteiset kokemukset tietystä kurssista saattoivat vaikuttaa haastateltavan ja muiden opiskelijoiden ennakko-oletuksiin, jotka taas vaikuttivat yleiseen ilmapiiriin.
Ryhmätyö- ja luento-opetuskokemuksissa korostui myös opettajan rooli. Ryhmätyön sujumista edisti esimerkiksi opettajan antamat selkeät ohjeet. Lisäksi opettajan rooli tuli esille myös välillisesti. Ne tekijät, jotka vaikuttivat keskeisesti ryhmätyön sujuvuuteen, pohjautuivat opettajan valintaan erilaisista kurssikäytännöistä. Tällaisia olivat esimerkiksi ryhmän koko ja ryhmätyön muodollisuus. Ryhmätyön muodollisuudella tarkoitan ryhmätyölle asetettuja ohjeistuksia ja määräyksiä. Erittäin muodollisessa ryhmätyössä opettaja on voinut rajata tarkat aiheet ja lähteet sekä asettaa ryhmätapaamisille ajankohdat, kun taas erittäin epämuodollisessa ryhmätyössä opiskelijat sopivat tämänkaltaisista asioista itse.
Parhaimpiin luento-opetuskokemuksiin liitettiin opettajan innostus opetettavaa aihetta kohtaan, luennon aikana käytetyt aktivointimenetelmät, hänen sisällöllinen ja pedagoginen osaaminen sekä innostava luennointityyli. Sisällöllisen ja pedagogisen osaamisen merkitys nousi esille monin eri tavoin, mutta se voidaan tiivistää ymmärrettävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla opettamiseen. Innostavaa luennointityyliä taas kuvattiin sellaiseksi, jossa opettaja hyödynsi tarinoita, esimerkkejä ja huumoria. Lisäksi opettajan persoonansa oli vahvassa roolissa. Huonoimpia luento-opetuskokemuksia kuvattiin suoraan paperista tai diasta lukemiseksi, mikä johtui pedagogisen tarkoituksen puutteesta ja opettajan roolin vähäpätöisyydestä: haastateltavat pohtivat, että he olisivat voineet opiskella kyseiset diat myös itsenäisesti kotonaan.
Kaiken kaikkiaan molemmissa, ryhmätyössä ja luento-opetuksessa, opettaja ja opiskelijat yhdessä vaikuttivat oppimistilanteeseen. Opiskelijoiden sitoutuminen ja motivaatio oli keskeisessä roolissa, kun taas opettajan roolin merkitys perustui hänen sisällölliseen ja pedagogiseen osaamiseen.
Veera-Sofia Nieminen
Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta
Blogiteksti on kirjoitettu ”Yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia luento-opetuksesta ja ryhmätyöstä” -pro-gradu -tutkielman pohjalta
Molempien opetusmenetelmien positiivisissa ja negatiivissa kokemuksissa korostui muiden opiskelijoiden rooli. Muiden opiskelijoiden rooli perustui ryhmätyössä ennen kaikkea muiden ryhmäläisten haluun panostaa ryhmätyöhön. Ryhmätyö koettiinkin kaikkein mieluisampana silloin, kun ryhmäläisillä oli yhteisymmärrys oppimis- ja/tai arvosanatavoitteista. Luento-opetuksessa muiden opiskelijoiden rooli korostui oppimista ja vuorovaikutusta edistävän ilmapiirin syntymisessä.
Muiden opiskelijoiden toiminta tai toimimatta jättäminen, kuten kysymyksien esittäminen ja istumapaikan valinta, viesti haastateltaville joko heidän motivaatiostaan tai sen puutteesta, jotka taas vaikuttivat haastateltavan halukkuuteen osallistua opetukseen ja tätä kautta oppimisilmapiiriin. Pahimmassa tapauksessa muiden opiskelijoiden kertomat negatiivissävytteiset kokemukset tietystä kurssista saattoivat vaikuttaa haastateltavan ja muiden opiskelijoiden ennakko-oletuksiin, jotka taas vaikuttivat yleiseen ilmapiiriin.
Ryhmätyö- ja luento-opetuskokemuksissa korostui myös opettajan rooli. Ryhmätyön sujumista edisti esimerkiksi opettajan antamat selkeät ohjeet. Lisäksi opettajan rooli tuli esille myös välillisesti. Ne tekijät, jotka vaikuttivat keskeisesti ryhmätyön sujuvuuteen, pohjautuivat opettajan valintaan erilaisista kurssikäytännöistä. Tällaisia olivat esimerkiksi ryhmän koko ja ryhmätyön muodollisuus. Ryhmätyön muodollisuudella tarkoitan ryhmätyölle asetettuja ohjeistuksia ja määräyksiä. Erittäin muodollisessa ryhmätyössä opettaja on voinut rajata tarkat aiheet ja lähteet sekä asettaa ryhmätapaamisille ajankohdat, kun taas erittäin epämuodollisessa ryhmätyössä opiskelijat sopivat tämänkaltaisista asioista itse.
Parhaimpiin luento-opetuskokemuksiin liitettiin opettajan innostus opetettavaa aihetta kohtaan, luennon aikana käytetyt aktivointimenetelmät, hänen sisällöllinen ja pedagoginen osaaminen sekä innostava luennointityyli. Sisällöllisen ja pedagogisen osaamisen merkitys nousi esille monin eri tavoin, mutta se voidaan tiivistää ymmärrettävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla opettamiseen. Innostavaa luennointityyliä taas kuvattiin sellaiseksi, jossa opettaja hyödynsi tarinoita, esimerkkejä ja huumoria. Lisäksi opettajan persoonansa oli vahvassa roolissa. Huonoimpia luento-opetuskokemuksia kuvattiin suoraan paperista tai diasta lukemiseksi, mikä johtui pedagogisen tarkoituksen puutteesta ja opettajan roolin vähäpätöisyydestä: haastateltavat pohtivat, että he olisivat voineet opiskella kyseiset diat myös itsenäisesti kotonaan.
Kaiken kaikkiaan molemmissa, ryhmätyössä ja luento-opetuksessa, opettaja ja opiskelijat yhdessä vaikuttivat oppimistilanteeseen. Opiskelijoiden sitoutuminen ja motivaatio oli keskeisessä roolissa, kun taas opettajan roolin merkitys perustui hänen sisällölliseen ja pedagogiseen osaamiseen.
Veera-Sofia Nieminen
Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta
Blogiteksti on kirjoitettu ”Yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia luento-opetuksesta ja ryhmätyöstä” -pro-gradu -tutkielman pohjalta
Kommentit
Lähetä kommentti