Siirry pääsisältöön

Seksuaaliopetus vuosiluokilla 3–6

Seksuaalinen kehitys alkaa jo syntymästä ja kestää koko elämän ajan. Seksuaalinen kehitys tapahtuu järjen, tunteen sekä biologian tasoilla. (Aho, Kotiranta-Ainamo, Pelander & Rinkinen 2008, 18.) Korteniemi-Poikelan ja Cacciatoren (2015) seksuaalisuuden portaat -käsikirja kertoo lapsen seksuaalisuuden kehityksestä ikävaiheittain korostaen lapsen yksilöllistä kehittymistä. Porrasmalli auttaa opettajaa tarjoamaan lapselle ajankohtaisia tietoja, taitoja ja asenteita, ymmärrystä itsensä suojaamiseen sekä keinoja kehittää omia tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Seksuaalisuuden portaat alkavat syntymästä ja jatkuvat aikuisuuteen saakka. Käytimme porrasmallin portaita tutkimustulosten raportoinnin tukena.

Olen tehnyt pro gradu –tutkielman yhdessä toisen luokanopettajanopiskelijan kanssa. Tutkimuksessa selvitimme, millaista alakoulun seksuaaliopetus on PISARA-kirjasarjan opettajan materiaalien näkökulmasta vuosiluokilla 1–6 ympäristöopin oppiaineessa. Olemme erotelleet tulokset vuosiluokkiin 1–2 sekä 3–6. Tässä blogissa kerron vuosiluokkien 3–6 tulokset. Vuosiluokkien 1–2 tulokset on avattu blogissa nimeltä seksuaaliopetus alkuopetuksessa.

Seksuaaliopetus perustuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (Oinonen & Susineva 2019, 9). POPS:n mukaan vuosiluokilla 3–6 tulisi käsitellä seksuaalista kasvua ja kehitystä, tunnetaitoja ja mielen hyvinvointia, lisääntymistä sekä fyysistä ja henkistä koskemattomuutta (POPS 2014, 239–241). PISARA-kirjasarjan opettajan materiaalit vastaavat kaikilta osin POPS:n asettamiin vaatimuksiin. Seksuaalista kasvua ja kehitystä käsitellään viidennellä ja kuudennella luokalla murrosiän näkökulmasta. Tavoitteena on tiedostaa muun muassa murrosiän tuomat fyysiset muutokset sekä ymmärtää käsitteet sukusolu, sukuelimet sekä kuukautiset. Murrosiässä korostetaan erityisesti yksilöllistä kehittymistä. Tunnetaitoja käsitellään neljännellä ja kuudennella luokalla. Neljännellä luokalla käsitellään tunteiden hallitsemista sekä mielen hyvinvointia ja kuudennella luokalla opetellaan tunnistamaan, ilmaisemaan sekä hallitsemaan tunteita. Lisääntymistä käsitellään viidennellä luokalla ja tavoitteena on ymmärtää, mitä hedelmöitys tarkoittaa. Fyysistä ja henkistä koskemattomuutta käsitellään kuudennella luokalla YK:n lastenoikeuksien artiklan 34 avulla, jossa mainitaan, että lasta tulisi suojella seksuaaliselta hyväksikäytöltä.

PISARA-kirjasarjan opettajan materiaaleissa käsitellään lisäksi seuraavia POPS:n ulkopuolisia teemoja: ihmissuhteet ja seurustelu, seksi, ehkäisymenetelmät, sukupuoli ja sukupuolen moninaisuus, seksuaalinen suuntautuminen, auttava puhelin sekä turvallinen nettikäyttäytyminen. Kolmannella luokalla käsitellään seksuaaliopetuksen näkökulmasta ainoastaan turvallista nettikäyttäytymistä, jolloin korostetaan erityisesti sitä, että tuntemattomien henkilöiden kanssa ei kannata keskustella eikä antaa omia henkilötietoja. Neljännellä ja kuudennella luokalla tavoitteena on oppia ihmissuhteiden merkitys osana hyvinvointia. Seksiä, ehkäisymenetelmiä, sukupuolta ja sen moninaisuutta sekä seksuaalista suuntautumista käsitellään kuudennella luokalla. Auttavasta puhelimesta kerrotaan neljännellä ja kuudennella luokalla. Auttavaan puhelimeen voi soittaa, kun haluaa puhua luottamuksellisesti vaikeista asioista turvallisen aikuisen kanssa.

Kertaluontoiset tapahtumat tai teemapäivät eivät riitä kattamaan koko seksuaaliopetusta, sillä seksuaalisuuden kehittyminen on elinikäinen prosessi (Oinonen & Susineva 2019, 5–9). Tutkimuksen tulokset osoittivat, että seksuaaliopetus alkaa ensimmäisellä luokalla ja jatkuu koko alakoulun ajan. Seksuaaliopetuksen monipuolisuus vaihtelee kuitenkin vuosiluokittain. Esimerkiksi kolmannella luokalla käsitellään vain yhtä teemaa, kun taas kuudennella luokalla käsitellään kahdeksaa eri teemaa.

Julia Remsu

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Kirjoitus perustuu kasvatustieteen pro-gradu tutkielmaan “PISARA-kirjasarjan näkökulmia alakoulun seksuaaliopetukseen”.

Lähteet:

Aho, T., Kotiranta-Ainamo, A., Pelander, A. & Rinkinen, T. 2008. Puhutaan seksuaalisuudesta – nuori vastaanotolla. Helsinki: Priimus Paino Oy.

Korteniemi-Poikela, E. & Cacciatore, R. 2015. Seksuaalisuuden portaat. Helsinki: Opetushallitus.

Oinonen, M. & Susineva, A. 2019. Seksuaalikasvattajan käsikirja. Helsinki: Hivpoint

Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Next Print Oy.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla