Siirry pääsisältöön

Seksuaaliopetus vuosiluokilla 3–6

Seksuaalinen kehitys alkaa jo syntymästä ja kestää koko elämän ajan. Seksuaalinen kehitys tapahtuu järjen, tunteen sekä biologian tasoilla. (Aho, Kotiranta-Ainamo, Pelander & Rinkinen 2008, 18.) Korteniemi-Poikelan ja Cacciatoren (2015) seksuaalisuuden portaat -käsikirja kertoo lapsen seksuaalisuuden kehityksestä ikävaiheittain korostaen lapsen yksilöllistä kehittymistä. Porrasmalli auttaa opettajaa tarjoamaan lapselle ajankohtaisia tietoja, taitoja ja asenteita, ymmärrystä itsensä suojaamiseen sekä keinoja kehittää omia tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Seksuaalisuuden portaat alkavat syntymästä ja jatkuvat aikuisuuteen saakka. Käytimme porrasmallin portaita tutkimustulosten raportoinnin tukena.

Olen tehnyt pro gradu –tutkielman yhdessä toisen luokanopettajanopiskelijan kanssa. Tutkimuksessa selvitimme, millaista alakoulun seksuaaliopetus on PISARA-kirjasarjan opettajan materiaalien näkökulmasta vuosiluokilla 1–6 ympäristöopin oppiaineessa. Olemme erotelleet tulokset vuosiluokkiin 1–2 sekä 3–6. Tässä blogissa kerron vuosiluokkien 3–6 tulokset. Vuosiluokkien 1–2 tulokset on avattu blogissa nimeltä seksuaaliopetus alkuopetuksessa.

Seksuaaliopetus perustuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (Oinonen & Susineva 2019, 9). POPS:n mukaan vuosiluokilla 3–6 tulisi käsitellä seksuaalista kasvua ja kehitystä, tunnetaitoja ja mielen hyvinvointia, lisääntymistä sekä fyysistä ja henkistä koskemattomuutta (POPS 2014, 239–241). PISARA-kirjasarjan opettajan materiaalit vastaavat kaikilta osin POPS:n asettamiin vaatimuksiin. Seksuaalista kasvua ja kehitystä käsitellään viidennellä ja kuudennella luokalla murrosiän näkökulmasta. Tavoitteena on tiedostaa muun muassa murrosiän tuomat fyysiset muutokset sekä ymmärtää käsitteet sukusolu, sukuelimet sekä kuukautiset. Murrosiässä korostetaan erityisesti yksilöllistä kehittymistä. Tunnetaitoja käsitellään neljännellä ja kuudennella luokalla. Neljännellä luokalla käsitellään tunteiden hallitsemista sekä mielen hyvinvointia ja kuudennella luokalla opetellaan tunnistamaan, ilmaisemaan sekä hallitsemaan tunteita. Lisääntymistä käsitellään viidennellä luokalla ja tavoitteena on ymmärtää, mitä hedelmöitys tarkoittaa. Fyysistä ja henkistä koskemattomuutta käsitellään kuudennella luokalla YK:n lastenoikeuksien artiklan 34 avulla, jossa mainitaan, että lasta tulisi suojella seksuaaliselta hyväksikäytöltä.

PISARA-kirjasarjan opettajan materiaaleissa käsitellään lisäksi seuraavia POPS:n ulkopuolisia teemoja: ihmissuhteet ja seurustelu, seksi, ehkäisymenetelmät, sukupuoli ja sukupuolen moninaisuus, seksuaalinen suuntautuminen, auttava puhelin sekä turvallinen nettikäyttäytyminen. Kolmannella luokalla käsitellään seksuaaliopetuksen näkökulmasta ainoastaan turvallista nettikäyttäytymistä, jolloin korostetaan erityisesti sitä, että tuntemattomien henkilöiden kanssa ei kannata keskustella eikä antaa omia henkilötietoja. Neljännellä ja kuudennella luokalla tavoitteena on oppia ihmissuhteiden merkitys osana hyvinvointia. Seksiä, ehkäisymenetelmiä, sukupuolta ja sen moninaisuutta sekä seksuaalista suuntautumista käsitellään kuudennella luokalla. Auttavasta puhelimesta kerrotaan neljännellä ja kuudennella luokalla. Auttavaan puhelimeen voi soittaa, kun haluaa puhua luottamuksellisesti vaikeista asioista turvallisen aikuisen kanssa.

Kertaluontoiset tapahtumat tai teemapäivät eivät riitä kattamaan koko seksuaaliopetusta, sillä seksuaalisuuden kehittyminen on elinikäinen prosessi (Oinonen & Susineva 2019, 5–9). Tutkimuksen tulokset osoittivat, että seksuaaliopetus alkaa ensimmäisellä luokalla ja jatkuu koko alakoulun ajan. Seksuaaliopetuksen monipuolisuus vaihtelee kuitenkin vuosiluokittain. Esimerkiksi kolmannella luokalla käsitellään vain yhtä teemaa, kun taas kuudennella luokalla käsitellään kahdeksaa eri teemaa.

Julia Remsu

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Kirjoitus perustuu kasvatustieteen pro-gradu tutkielmaan “PISARA-kirjasarjan näkökulmia alakoulun seksuaaliopetukseen”.

Lähteet:

Aho, T., Kotiranta-Ainamo, A., Pelander, A. & Rinkinen, T. 2008. Puhutaan seksuaalisuudesta – nuori vastaanotolla. Helsinki: Priimus Paino Oy.

Korteniemi-Poikela, E. & Cacciatore, R. 2015. Seksuaalisuuden portaat. Helsinki: Opetushallitus.

Oinonen, M. & Susineva, A. 2019. Seksuaalikasvattajan käsikirja. Helsinki: Hivpoint

Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Next Print Oy.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koronaviruspandemia ja pro gradu -tutkielma

Keväällä 2020 Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki, josta seurasi hyvin poikkeuksellinen ajanjakso. Tämä haastoi meidät tutkielman tekijät toteuttamaan pro gradu -tutkielman täysin etäyhteyksiä hyödyntäen. Tutkielman toteuttaminen onnistui mutkattomasti, vaikka toinen meistä työskenteli gradun parissa Rovaniemellä ja toinen Helsingissä. Koronaviruksen leviäminen maailmanlaajuisesti vaikutti työskentelytavan lisäksi myös meidän tutkielmamme aiheeseen, sillä poikkeusolojen vuoksi koulut sulkeutuivat ja näin ollen emme päässeet tutkimaan alkuperäistä aihettamme. Koulujen sulkeutumisen ja etäopetuksen aloittamisen myötä meille tutkielman tekijöille avautui mainio mahdollisuus tutkia tätä historiallisesti ennennäkemätöntä etäopetuksen ajanjaksoa Suomen peruskouluissa ja oppilaitoksissa. Etäopetusta on tutkittu verrattain paljon, mutta aiemmat tutkimukset painottuvat toiselle ja kolmannelle asteelle, etenkin Suomen kontekstissa. Halusimme säilyttää tutkielmamme aiheessa yhteisen mielenkiin

Kimurantti käsityönopetus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaisen käsityöprosessin hallintaan sekä monimateriaaliseen työskentelyyn. Opetussuunnitelma ohjaa yhä enemmän oppilaita omatoimisuuteen ja kokonaisen käsityöprosessiin, eikä tekniikoista puhuta juuri lainkaan. Kokonaisessa käsityössä sama henkilö suorittaa kaikki käsityöprosessin vaiheet itse, jolloin hän tuntee tuotteen valmistuksen eri vaiheet ja tekee pääsääntöisesti tuotteen itse. Kokemusteni perusteella käsityötä opettavien opettajien keskuudessa vallitsee paljon erilaisia, jopa turhautuneita ajatuksia opetussuunnitelmasta. Itse olen saanut luokanopettajakoulutuksessani hyvät valmiudet käsityönopetukseen perusopintojen ja sivuaineopintojen ansioista. Opintojeni ansiosta olen myös vaikuttunut kokonaisen käsityöprosessin toteuttamisesta opetuksessa. Julkiset keskustelut sekä henkilökohtaiset keskustelut luokanopettajien kanssa inspiroivat minua tutkimaan käsityönopetusta ja kok

Tunnetaidoissa tulevaisuus?

Tunnetaidot ovat nouseva trendi kasvatustieteen kentällä. Aihe nosti esiin päätään ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa, kun terveystieto otettiin osaksi perusopetussuunnitelmaa, jonka yhtenä osa-alueena toimivat tunnetaidot. Terveystiedosta povattiin ratkaisua nuorten syrjäytymiseen ja ongelmakäyttäytymiseen. Tänä päivänä roolit ovat kuitenkin kääntyneet ja tunnetaidot nähdään samanlaisessa valossa kuin terveystieto aikoinaan. Mitä sillä sitten tarkoitetaan, kun puhutaan tunnetaidoista? Pelkistettynä sillä tarkoitetaan ihmisen kykyä tunnistaa, ilmaista ja säädellä erilaisia tunteita. Tunnetaidot ovat jatkuvasti läsnä elämässämme: käyttäytymisessämme, itseemme ja muihin suhtautumisessa, sekä henkisessä ja fyysisessä hyvinvoinnissa. Halusimme lähteä syventymään aiheeseen, sillä tunnetaidot on kirjattu osaksi opetussuunnitelmaa, mutta niiden opettaminen on pitkälti opettajan omalla vastuulla. Tämän vuoksi halusimme lähteä tutkimaan, miten tunnetaitoja opetetaan ja millaisia vaikutuksia n