Siirry pääsisältöön

Seksuaaliopetus vuosiluokilla 3–6

Seksuaalinen kehitys alkaa jo syntymästä ja kestää koko elämän ajan. Seksuaalinen kehitys tapahtuu järjen, tunteen sekä biologian tasoilla. (Aho, Kotiranta-Ainamo, Pelander & Rinkinen 2008, 18.) Korteniemi-Poikelan ja Cacciatoren (2015) seksuaalisuuden portaat -käsikirja kertoo lapsen seksuaalisuuden kehityksestä ikävaiheittain korostaen lapsen yksilöllistä kehittymistä. Porrasmalli auttaa opettajaa tarjoamaan lapselle ajankohtaisia tietoja, taitoja ja asenteita, ymmärrystä itsensä suojaamiseen sekä keinoja kehittää omia tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Seksuaalisuuden portaat alkavat syntymästä ja jatkuvat aikuisuuteen saakka. Käytimme porrasmallin portaita tutkimustulosten raportoinnin tukena.

Olen tehnyt pro gradu –tutkielman yhdessä toisen luokanopettajanopiskelijan kanssa. Tutkimuksessa selvitimme, millaista alakoulun seksuaaliopetus on PISARA-kirjasarjan opettajan materiaalien näkökulmasta vuosiluokilla 1–6 ympäristöopin oppiaineessa. Olemme erotelleet tulokset vuosiluokkiin 1–2 sekä 3–6. Tässä blogissa kerron vuosiluokkien 3–6 tulokset. Vuosiluokkien 1–2 tulokset on avattu blogissa nimeltä seksuaaliopetus alkuopetuksessa.

Seksuaaliopetus perustuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (Oinonen & Susineva 2019, 9). POPS:n mukaan vuosiluokilla 3–6 tulisi käsitellä seksuaalista kasvua ja kehitystä, tunnetaitoja ja mielen hyvinvointia, lisääntymistä sekä fyysistä ja henkistä koskemattomuutta (POPS 2014, 239–241). PISARA-kirjasarjan opettajan materiaalit vastaavat kaikilta osin POPS:n asettamiin vaatimuksiin. Seksuaalista kasvua ja kehitystä käsitellään viidennellä ja kuudennella luokalla murrosiän näkökulmasta. Tavoitteena on tiedostaa muun muassa murrosiän tuomat fyysiset muutokset sekä ymmärtää käsitteet sukusolu, sukuelimet sekä kuukautiset. Murrosiässä korostetaan erityisesti yksilöllistä kehittymistä. Tunnetaitoja käsitellään neljännellä ja kuudennella luokalla. Neljännellä luokalla käsitellään tunteiden hallitsemista sekä mielen hyvinvointia ja kuudennella luokalla opetellaan tunnistamaan, ilmaisemaan sekä hallitsemaan tunteita. Lisääntymistä käsitellään viidennellä luokalla ja tavoitteena on ymmärtää, mitä hedelmöitys tarkoittaa. Fyysistä ja henkistä koskemattomuutta käsitellään kuudennella luokalla YK:n lastenoikeuksien artiklan 34 avulla, jossa mainitaan, että lasta tulisi suojella seksuaaliselta hyväksikäytöltä.

PISARA-kirjasarjan opettajan materiaaleissa käsitellään lisäksi seuraavia POPS:n ulkopuolisia teemoja: ihmissuhteet ja seurustelu, seksi, ehkäisymenetelmät, sukupuoli ja sukupuolen moninaisuus, seksuaalinen suuntautuminen, auttava puhelin sekä turvallinen nettikäyttäytyminen. Kolmannella luokalla käsitellään seksuaaliopetuksen näkökulmasta ainoastaan turvallista nettikäyttäytymistä, jolloin korostetaan erityisesti sitä, että tuntemattomien henkilöiden kanssa ei kannata keskustella eikä antaa omia henkilötietoja. Neljännellä ja kuudennella luokalla tavoitteena on oppia ihmissuhteiden merkitys osana hyvinvointia. Seksiä, ehkäisymenetelmiä, sukupuolta ja sen moninaisuutta sekä seksuaalista suuntautumista käsitellään kuudennella luokalla. Auttavasta puhelimesta kerrotaan neljännellä ja kuudennella luokalla. Auttavaan puhelimeen voi soittaa, kun haluaa puhua luottamuksellisesti vaikeista asioista turvallisen aikuisen kanssa.

Kertaluontoiset tapahtumat tai teemapäivät eivät riitä kattamaan koko seksuaaliopetusta, sillä seksuaalisuuden kehittyminen on elinikäinen prosessi (Oinonen & Susineva 2019, 5–9). Tutkimuksen tulokset osoittivat, että seksuaaliopetus alkaa ensimmäisellä luokalla ja jatkuu koko alakoulun ajan. Seksuaaliopetuksen monipuolisuus vaihtelee kuitenkin vuosiluokittain. Esimerkiksi kolmannella luokalla käsitellään vain yhtä teemaa, kun taas kuudennella luokalla käsitellään kahdeksaa eri teemaa.

Julia Remsu

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Kirjoitus perustuu kasvatustieteen pro-gradu tutkielmaan “PISARA-kirjasarjan näkökulmia alakoulun seksuaaliopetukseen”.

Lähteet:

Aho, T., Kotiranta-Ainamo, A., Pelander, A. & Rinkinen, T. 2008. Puhutaan seksuaalisuudesta – nuori vastaanotolla. Helsinki: Priimus Paino Oy.

Korteniemi-Poikela, E. & Cacciatore, R. 2015. Seksuaalisuuden portaat. Helsinki: Opetushallitus.

Oinonen, M. & Susineva, A. 2019. Seksuaalikasvattajan käsikirja. Helsinki: Hivpoint

Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Next Print Oy.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Psykologiset perustarpeet ja ammatillinen kasvu hoitotyön opiskelijoiden kokemana eri pedagogisissa menetelmissä

Hoitoalan vetovoimaisuus on muuttunut paljon vuosien varrella . Hoitajapula ilmenee Kevan (2023) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (2024) tilastoissa (Keva 2023; Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat 2024). Olisi tärkeää , että alalle hakeutuneet opiskelijat kokevat alan opinnot mielekkääksi opiskella ja että opintojen aikana tuetaan hyvinvointia ja kasvua tulevaksi hoitotyön ammattilaiseksi . Kokonaishyvinvointia voidaan edistää sillä , että psykologiset perustarpeet ( autonomia , kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus ), jotka pohjautuvat Decin ja Ryanin itsemääräämisteoriaan , tulevat täytetyiksi (Deci & Ryan 2008, 182-183). Kun opiskelija voi hyvin ja kasvaa opintojensa aikana , saadaan uusia työntekijöitä hoitoalalle , jolla voidaan puolestaan vaikuttaa hoitajapulaan . Pro gradu - tutkimuksessani tutkin , millaisia kokemuksia hoitotyön opiskelijoilla on psykologisten perustarpeiden ja ammatillisen kasvun toteutumisesta...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...