Siirry pääsisältöön

Seksuaaliopetus alkuopetuksessa

 Maailman terveysjärjestön (WHO 2010, 17) mukaan jokaisella on oikeus seksuaalikasvatukseen. Seksuaalikasvatusta tulisi saada kehitys- ja ikätason mukaisesti itselleen sopivalla tavalla (Bildjuschkin & Ruuhilahti 2012b, 28). Seksuaalikasvatuksen avulla lapsen oma seksuaalisuus muodostuu vähitellen. Seksuaalikasvatuksessa lapsi oppii seksuaalisuuden tiedollisia ja sosiaalisia taitoja sekä tunnetaitoja. (Korteniemi-Poikela & Cacciatore 2015, 21.) Seksuaalikasvatuksessa opitaan arvostamaan itseään sekä kunnioittamaan omia ja toisten rajoja. Seksuaalikasvatus toimii seksuaaliopetuksen yläkäsitteenä. Seksuaaliopetus sisältää samoja asioita kuin seksuaalikasvatus. Seksuaaliopetusta annetaan kouluissa ja se pohjautuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Seksuaaliopetuksen vastuuhenkilönä toimii opettaja. (Oinonen & Susineva 2019, 9.) 

Seksuaalikasvatus voidaan jakaa epäviralliseen ja viralliseen seksuaalikasvatukseen. Epävirallista seksuaalikasvatusta antaa muun muassa koti ja kasvuympäristö. Koulu toimii virallisena seksuaaliopetuksen antajana. (Bildjuschkin, THL & lapset, nuoret ja perheet -yksikkö 2015, 86.) Epävirallisen seksuaalikasvatuksen merkitys on pienemmillä lapsilla suuri, koska lapsen seksuaalinen kehitys alkaa jo syntymästä asti (WHO 2010, 22). Koulu virallisena seksuaalikasvattajana mahdollistaa lapsen seksuaaliopetuksen.  

Olen tehnyt pro gradu –tutkielman yhteistyössä toisen luokanopettajaopiskelijan kanssa. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, millaista alakoulun seksuaaliopetus on PISARA-kirjasarjan opettajan materiaalien näkökulmasta vuosiluokilla 1-6 ympäristöopin oppiaineessa. Ympäristöopin oppiaine valikoitui kandidaatin tutkimustulostemme myötä. Olemme erotelleet pro gradun tutkimuksen tulokset vuosiluokkiin 1–2 sekä 3–6. Erotteluun on vaikuttanut POPS samankaltainen erottelu. Tässä blogissa avaan alkuopetuksen tulokset. 

Kuten aiemmin mainitsin, seksuaaliopetus pohjautuu POPS:iin. POPS:sta nousevat käsitteet seksuaaliopetukselle ovat: kasvu ja kehitys, kehon osat, tunnetaidot ja mielenhyvinvointi sekä fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen. PISARA-kirjasarjan opettajan materiaalit vastaavat kaikkiin muihin alkuopetuksen POPS:n käsitteisiin lukuun ottamatta kasvua ja kehitystä. Kehon osia käsitellään PISARA-kirjasarjan opettajan materiaalien mukaan ensimmäisellä luokalla, jolloin kehon osia opetellaan tunnistamaan, nimeämään ja näyttämään. Myös tunnetaitoja käsitellään vain ensimmäisellä luokalla siitä näkökulmasta, että oppilas oppii tunnistamaan, nimeämään sekä käsittelemään tunteita. Ensimmäisellä ja toisella luokalla käsitellään itsensä ja muiden arvostamista erilaisuuden näkökulmasta; kaikki kelpaavat juuri sellaisina kuin ovat. Alkuopetuksessa lapsille opetetaan fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista oman kehon rajojen kautta. 

PISARA-kirjasarjan opettajan materiaalit käsittelevät lisäksi POPS:n ulkopuolelta nousevia teemoja, jotka ovat seuraavat: lisääntyminen sekä YK:n ja lasten oikeuksien päivät. Lisääntymistä käsitellään ensimmäisellä ja toisella luokalla, jolloin keskiössä ovat hedelmöittymisen ja sukusolujen käsitteellinen ymmärtäminen. Opettajan materiaalit käsittelevät YK:n ja lasten oikeuksien päiviä, jolloin keskiössä ovat lapset ja heidän arvokas elämänsä. 

Olemme käyttäneet tutkimuksen raportoinnin tukena Korteniemi-Poikelan ja Cacciatoren seksuaalisuuden porrasmalli -käsikirjaa, jossa käsitellään portaittain lapsen seksuaalisuuden kehittymistä. Suosittelen kyseistä käsikirjaa jokaiselle opettajalle työvälineeksi seksuaaliopetukseen. Seksuaalisuuden porrasmalleista kerrotaan enemmän toisessa blogissa otsikolla seksuaaliopetus vuosiluokilla 3–6.

 Saara Tuomola

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Kirjoitus perustuu kasvatustieteen pro-gradu tutkielmaan “PISARA-kirjasarjan näkökulmia alakoulun seksuaaliopetukseen”. 

Lähteet:

Bildjuschkin, K. & Ruuhilahti, S 2012b. HOT: huolehdi, ohjaa, tue. Turku: Turun kaupunki.

Bildjuschkin, K., THL & Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö 2015. Seksuaalikasvatusmallit ja -materiaalit. Teoksessa Bildjuschkin, K. (toim.) Seksuaalikasvatuksen tueksi. 64 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129742/TY%c3%962016_35_web_korjattu.pdf?sequence=5&isAllowed=y. (Luettu 3.4.2021.)

Korteniemi-Poikela, E. & Cacciatore, R. 2015. Seksuaalisuuden portaat. Helsinki: Opetushallitus.

Oinonen, M. & Susineva, A. 2019. Seksuaalikasvattajan käsikirja. Helsinki: Hivpoint

WHO 2010. Standards for Sexuality Education in Europe. A framework for policy makers, educational and health authorities and specialists. https://www.bzga-whocc.de/fileadmin/user_upload/WHO_BZgA_Standards_English.pdf. (Luettu 3.4.2021.)


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla