Varhaiskasvatuksen kentällä on koettu useita rakenteellisia muutoksia viime vuosien aikana, mikä on kiinnittänyt varhaiskasvatusta yhä vahvemmin osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää. Merkittävin muutos liittyy eduskunnan vuonna 2018 hyväksymään uuteen varhaiskasvatuslakiin, jonka myötä muutokset ovat koskettaneet myös henkilöstöresursseja. Henkilöstön moniammatillisuudella on yhä suurempi rooli päiväkotien toiminnan kontekstissa. Varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin tutkinto, vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto sekä riittävä johtamiskokemus ovat vuodesta 2030 alkaen päiväkodin johtajan kelpoisuutta määrittäviä tekijöitä. Päiväkotikonteksin johtamista ja eritoten henkilöstöjohtamista koskettavaa ajankohtaisuutta luovat myös työnkuvan pirstaloituminen ja yksityisen sektorin toimintatapojen soveltaminen (Opetushallitus 2018.) Lisäksi taloudelliset argumentit ovat yleisen koulutuspolitiikan ohella viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana ulottuneet yhä enemmän myös varhaiskasvatusta koskevaan keskusteluun (Pasanen 2015).
Oma kiinnostukseni varhaiskasvatuksen johtamiseen ja sitä kautta henkilöstöjohtamiseen on syttynyt sekä työkokemuksestani varhaiskasvatuksen opettajana että Lapin yliopistossa suorittamani hallinnon ja johtamisen sivuaineen myötä. Kiinnostusta on lisännyt myös osaltaan se havainto, ettei Lapissa ole suoranaista koulutusta varhaiskasvatuksen opetus- tai johtamistehtäviin.
Tutkielmani aineiston keräsin haastattelemalla neljää kunnallisen päiväkodin johtajaa. Keräsin tutkimusaineiston syksyllä 2020 etäyhteyksin vallitsevan koronaepidemian vuoksi. Analysoin tutkimusaineistoni fenomenografisen analyysin avulla neljän vaiheen kautta. Tutkimusaineistosta nousi analyysin kautta esiin viisi eri kuvauskategoriaa, joita olivat henkilöstöjohtamisen tausta ja tavoitteet, henkilöstöjohtamisen kokonaisuus ja asema päiväkotikontekstissa, johtajan henkilökohtaiset ominaisuudet, johtamisosaaminen sekä henkilöstöjohtamisen haasteet.
Tutkimustulosten perusteella voitiin katsoa, että päiväkodin johtajat käsittivät päiväkodin henkilöstöjohtamisen hyvin moniulotteisesti ja olivat käsityksissään toisaalta sekä yksimielisiä että eri mieltä keskenään. Ristiriidoista huolimatta päiväkodin johtajat olivat yksimielisiä siitä, että päiväkotikontekstissa tapahtuvan henkilöstöjohtamisen määrittely ei ole yksiselitteistä tai selkeää, että sen asemaa määritellään edelleen pitkälti pedagogiikan kautta, sekä siitä, ettei käsitteelle ole tiettyä vakiintunutta muotoa. Henkilöstöjohtamisen määrittelemistä ja asemaa sekä sen haasteiden osoittamista ohjaavat aina vahvasti päiväkodin konteksti, toimintakulttuuri ja sen rakenteet, sekä vuorovaikutus.
Tiia Paasimaa
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Kirjoitus perustuu kasvatustieteen pro gradu -tutkielmaan “No mie näkisin sen sillä lailla, että siinä on kaikki tämä paketti – elikkä kaikki ihmiset, jotka on täällä töissä.” Päiväkodin johtajien käsityksiä henkilöstöjohtamisesta ja sen haasteista päiväkodissa.
Kuvat: Pixabay.com
Lähteet:
Opetushallitus (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet . Helsinki: PunaMusta Oy.
Pasanen, H. (2015). Kyky koulutuksen taloudessa. Teoksessa: Brunila, K.,
Onnismaa, J. & Pasanen, H. (toim.) Koko elämä töihin . Koulutus
tietokykykapitalismissa, 58–80. Tampere: Vastapaino.
Kommentit
Lähetä kommentti