Kasvatuksen tuulia

Työelämä on murroksessa. Digitalisaatio, jatkuvat muutokset ja työn kiihtyvä tahti haastavat työelämää ja työhyvinvointia. Erityisesti kasvatusalalla muutokset kietoutuvat laajempiin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin, kuten oppimiseen ja koulutuksen tulevaisuuteen. Kasvatusalan asiantuntijoiden työhyvinvointi on monikerroksista ja ulottuu yksittäistä asiantuntijaa pidemmälle. Lisäksi kasvatusalan asiantuntijatyöhön kietoutuu vahvasti eettinen vastuu ja moraalinen pohdinta, jotka tekevät työstä vaativaa, haastaen työhyvinvointia edelleen (ks. Jakku-Sihvonen 2005). Asiantuntijatyön merkittävyydestä kertovat tulevaisuuden ennakointifoorumit, jotka osoittavat korkeakoulutettujen asiantuntijoiden työn määrän merkittävää kasvua (Opetushallitus 2020). Tulevaisuuden työelämän tarpeet osoittavat, että asiantuntijatyön luonnetta ja kehityssuuntia on ymmärrettävä. Tarpeen on huomioida itsenäisen asiantuntijan työhyvinvoinnin johtaminen muuttuvassa työelämässä, jolloin johto kohtaa tarpeen harkita ...

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (TUVA) kasvaa vuosi vuodelta. Koulutuksen yhtenä tavoitteena on tukea maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kielellisten valmiuksien kehittymistä toisen asteen opintoja varten. Kielellisten valmiuksien tukeminen edellyttää TUVA-opettajilta kielitietoisuutta, mutta vaihtelevista koulutustaustoista johtuen heillä ei välttämättä aina ole riittävää osaamista kielitietoisen opetuksen toteuttamiseen. Kielitietoisella opetuksella tarkoitetaan opettajan tietoa ja ymmärrystä kielestä ja sen merkityksestä sekä pedagogista osaamista, jota tarvitaan kielen ja sisältöjen yhtäaikaisen oppimisen tukemiseen monikielisessä ja -kulttuurisessa oppimisympäristössä (Aalto & Tarnanen 2015, 75). Aiempien tutkimusten mukaan opettajien käsitykset kielitietoisesta opetuksesta vaihtelevat suuresti. Käsityksiä jakamalla voidaan edistää yhteistä ymmärrystä ja tehdä näkyväksi kielitietoiseen opetukseen liitettyjä ...

 Vakava kiusaaminen jättää aina jäljet ja aiheuttaa niin fyysisiä kuin psyykkisiä pitkäaikaisia vaikutuksia jo pientenkin lasten kohdalla. Kiusaamisen vastaisilla menetelmillä voidaan varhaiskasvatuksessa vähentää kiusaamis- ja väkivaltatilanteita sekä samalla edistää lasten psykologista ja sosiaalista kehitystä. (Maromi, Yani, Sya’dullah, Jannah & Malaikosa 2024, 182.) Pisarapuuttumisen malli on lasten välisen kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyn menetelmä, jonka avulla toista loukkaavaan käytökseen pyritään puuttumaan jo varhaisessa ”pisaravaiheessa” ennen, kuin se ehtii kehittyä vakavaksi kiusaamiseksi. Pisarapuuttumisen mallin on kehitellyt lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren sekä akatemiatutkija Tuija Huukin yhdessä Väestöliiton kanssa (Cacciatore & Huuki 2020). Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuksessa pisarapuuttumisen mallia käytetään pedagogisena menetelmänä, jonka tarkoituksena on toimia vakavaa kiusaamista ennaltaehkäisten ja vahvistaen samalla lasten tunne- ja vuorov...